MENESTYSTARINA
Oikeudenmukaista kiinteistöverotusta on lähes mahdotonta rakentaa ilman paikkatietojärjestelmää. Kiinteistöverouudistuksessa ratkotaan maapohjien ja rakennusten verotusarvojen yhdistämistä kustannus- ja hintakehitykseen. Tähän työhön tarvitaan parhaat mahdolliset työvälineet.
Suomi on yksi harvoista maista maailmassa, jossa kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Rakennusten ja rakennelmien arvo perustuu sen jälleenhankinta-arvoon. Tonttia, eli maapohjaa verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Kiinteistöveron määrä vaihtelee kiinteistön käyttötarkoituksen ja rakennusvaiheen mukaan. Nykyinen kiinteistöverojärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1993.
Valtiovarainministeriön asettamien maapohjien- ja rakennusten arvostamisjärjestelmien uudistamishankkeiden tavoitteena on luoda edellytykset vuonna 2023 voimaan tulevalle kiinteistöverouudistukselle. Rakennusten ja maapohjien arvostamisjärjestelmän uudistus toteutetaan, koska verotusarvot ovat Suomessa jääneet jälkeen yleisestä kustannus- ja hintakehityksestä. Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat entistä paremmin alueellista hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.
Maapohjien arvostamisjärjestelmän uudistamishanketta kutsutaan nimellä MaaVero-hanke ja siinä ovat mukana Valtiovarainministeriö, Maanmittauslaitos, Kuntaliitto, Verohallinto sekä Maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hinta-aluekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin, eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.
Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hinta-aluekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vastaava arvo. Maapohjien hinta-aluekarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina alueellista hintakehitystä mittaavia indeksejä soveltaen. Hinnat lasketaan kokonaan uudestaan joka kolmas vuosi.
Koko maan kattavasta hinta-aluekartasta valmistui ensimmäinen versio keväällä 2020. Hinta-alueet tuotettiin kustannustehokkaasti käyttämällä ArcGIS-paikkatietoalustaa, ArcGIS Pro- ja ArcGIS Geostatistical Analyst -ohjelmistoja sekä arvostukseen kehitettyä menetelmää.
”Tehokkaiden geospatiaalisten työkalujen yhdistäminen klassisiin tilastollisiin mallinnusmenetelmiin on nopeuttanut maapohjien arvostamisjärjestelmän uudistamiseen liittyviä prosesseja ja parantanut työn laatua. ArcGIS-alustan käyttäminen on sujunut onnistuneesti ja tehostanut työtä. Kymmenen ammattilaisen tiimi on arvioinut noin kahden miljoonan kiinteistön maa-arvon vain vajaassa vuodessa. Nykyaikaisissa kiinteistöverojärjestelmissä paikkatietojärjestelmällä on tärkeä rooli sekä arvostusvaiheessa että tiedonjakamisessa”, kertoo johtava asiantuntija Arthur Kreivi Maanmittauslaitokselta.
Esri, maailman johtava paikkatietoanalytiikan ja -ratkaisujen toimittaja, luovutti MaaVero-hankkeelle vuoden 2020 Special Achievement in GIS (SAG) -palkinnon. Esrin SAG-palkinto antaa tunnustusta organisaatioille ja hankkeille, jotka esimerkillisellä tavalla hyödyntävät paikkatietoteknologiaa yhteiskunnan hyväksi. Palkinto myönnetään vuosittain noin 180 organisaatiolle maailmanlaajuisesti yli 300 000 ehdokkaan joukosta.
Lisätietoa aiheesta:
Menestystarina
Maanmittauslaitoksen asiantuntijan Arthur Kreivin esitys virtuaalisena toteutetussa Esrin kansainvälisessä käyttäjäkonferenssissa heinäkuussa 2020 avaa sitä, miten Maanmittauslaitos tuottaa ArcGISin avulla hinta-alueet MaaVero-hankkeessa. Kun järjestelmä otetaan käyttöön, Maanmittauslaitos toimittaa verotusta varten tiedot, mihin hinta-alueisiin kunkin kiinteistön maapohja kuuluu. Verohallinto hyödyntää näitä lähtötietoja kiinteistöveron laskennassa.
Kirjoita viesti
Soita meille 0207 435 435