ASIAKASREFERENSSI
Espoon kaupunki hallitsee nopeaa kasvua ketterän viitesuunnittelun avulla
Espoo kasvaa vauhdilla: väestöennusteet vuodelle 2050 ennakoivat asukasmäärän kasvua noin 100 000 uudella asukkaalla. Tarvitaan ketterää viitesuunnittelua, jolla voidaan hallitusti suunnitella nopeaa kasvua. Espoon kaupunkisuunnittelussa hyödynnetään palkittua Espoon avointa kaupunkimallia sekä sääntöpohjaisen suunnittelun menetelmiä eri laajuisten aluekokonaisuuksien tarkastelussa.
Viistoilmakuva pohjoisesta, uusi Kiviruukki upotettuna Espoon kaupunkimalliin. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2020.
Kaavaluonnoksena nähtävillä oleva Kiviruukin osayleiskaava on esimerkki alueen uudistumisesta noin 9000-12000 uudelle asukkaalle ja jopa 2000 työpaikalle. Viitesuunnittelun kautta kaupunkisuunnittelijat tutkivat ja havainnollistavat sijoitettavan asukas- ja työpaikkamäärän tarkoittamaa kaupunkirakennetta: yksipuolinen yritysalue muuttuu tiiviiksi, monipuoliseksi kaupunkialueeksi. Vaikka suunnittelutarkkuus yleiskaavassa karkea, on tärkeää saada päätöksenteon tueksi realistinen kuva tulevasta kaupunkitilasta. Asemakaavoituksessa kuva aikanaan tarkentuu.
Sääntöpohjaisten rakennusten tietosisältöä kehitettiin Esrin pohjakoodiin perustuen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2019.
Yleiskaavan viitesuunnittelu toteutetaan teknisen ja ympäristötoimen toimialojen sisäisenä työnä hyödyntäen Espoon kaupunkimallia Esri CityEngine -ohjelmistolla, joka mahdollistaa sääntöpohjaisen suunnittelun. Kaupunkisuunnittelukeskuksen arkkitehti luonnostelee ylätasolla katu- ja korttelirakennetta, josta korttelit ja yksittäiset rakennukset luodaan säännöstöjä hyödyntäen. Katuja voi muokata reaaliajassa, jolloin korttelit ja rakennukset päivittyvät vastaamaan uutta rajausta. Rakennuksia voi madaltaa, korottaa ja kaventaa parametreja säätämällä. Vaihtoehtojen vertailu on nopeaa.
Maantasokuvat Kiviruukin aukiolta (yllä) ja alueen keskiosasta (alla). Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2020.
Kaupunkimalli mahdollistaa myös vaikutusten simuloinnin. Kiviruukissa simuloidaan mallin avulla mm. maanpinnan tasauksia (kuva alla) ja massatasapainoa, melua, tuuliolosuhteita ja näkymiä.
Mallin sisältämä paikkatieto mahdollistaa esimerkiksi saavutettavuuden ja houkuttavuuden analysoinnin. Näiden analyysien tulosten avulla voidaan tarvittaessa myös ohjata suunnittelua CityEngine-ohjelmistossa. Esimerkiksi pysäköintitarvetta ja liiketilojen sijoittumista voidaan ohjata suunnittelumitoitukseen ja joukkoliikenteen läheisyyteen pohjautuen sääntöpohjaisesti.
Maanpinnan tasauksessa hyödynnettiin inframallia. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2020.
Lisätietoja:
- Espoon kaupunki, Anu Ylitalo (osayleiskaavan laatija), Jussi Partanen (kaupunkimalliavusteinen suunnittelu) ja Mirja Metsälä (Espoon kaupunkimallin tuotanto), etunimi.sukunimi@espoo.fi
- Espoon kaupunkimalli
Haluatko kuulla lisää?
Lähetä meille sähköpostia
Kirjoita viesti
Tavoitat meidät myös puhelimitse
Soita meille 0207 435 435