ArcGIS-paikkatietoalusta visualisoi Suomen Lentopelastusseuran koordinoiman pelastustoiminnan

Suomen Lentopelastusseura (SLPS) ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoisen etsintä- ja valvontalentotoiminnan kattojärjestö. SLPS on yksi Vapepan eli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatiojärjestöistä ja vastaa kaikista ilmatoiminnoista, jotka Vapepa tarjoaa. Suomen Lentopelastusseuran vastuulla on tukea viranomaistoimintaa kouluttamalla miehistöä ja koordinoimalla vapaaehtoista etsintä- ja valvontalentotoimintaa. ArcGIS-paikkatietoalustalla rakennettu valmiustilannekuva tarjoaa Suomen Lentopelastusseuralle selkeän, visuaalisen kuvan siitä, mitkä ryhmät ovat valmiudessa ja kykenevät nopeasti reagoimaan mahdollisiin virka-apupyyntöihin.

Suomen Lentopelastusseura koostuu jäsenyhdistyksistä, joita ovat erilaiset ilmailu- ja lentokerhot, sekä miehittämättömien ilma-alusten käyttäjien ja moottoroitujen liidinpelastajien yhdistykset. Jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet tuottavat sekä toiminnassa käytettävät ilma-alukset että miehistöt. Vapaaehtoiset lentävät vuosittain useita kymmeniä hälytyslentoja poliisin ja pelastusviranomaisten tukena Suomen Lentopelastusseuran koordinoimana.

Viranomaisten turvallisuustoimintaa tukevat tehtävät jakautuvat viranomaisten pyynnöstä tehtävään etsintä- ja valvontalentotoimintaan. Etsintälennot jakautuvat hätäetsintöihin ja tutkinnallisiin etsintöihin. Ne voivat olla esimerkiksi kadonneen henkilön, ajoneuvon tai veneen etsintöjä. Etsintälennot suoritetaan poliisin aloitteesta ja johtamana. Poliisi soittaa Lentopelastusseuran tilannekeskukseen, joka puolestaan hälyttää tehtävälle soveltuvan hälytysryhmän. Lentopelastusseura päivystää 24 tuntia vuorokaudessa mahdollisten ilmasta käsin tapahtuvien etsintä- ja pelastustehtävien varalta. Etsintätehtävien onnistuminen riippuu nopeasta toiminnasta, täsmällisestä tiedosta ja sujuvasta yhteistyöstä usein monen eri toimijan kesken.

Valvontalentoja puolestaan ovat mm. metsäpalojen lentotähystykset, savuhavaintojen tarkastuslennot sekä sammutusjohtolennot. Valvontalentoja tehdään myös tulva- ja myrskytuhohavainnointiin sekä ympäristövahinkoihin kuten öljypäästöihin liittyen. Metsäpalojen lentotähystyksen koko Suomen alueella järjestää Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto ja palvelun tuottaa useimmiten Suomen Lentopelastusseuran jäsenyhdistys ja niissä toimivat vapaaehtoiset, jotka ovat käyneet Lentopelastusseuran koulutuksen. Tähystyslennot ovat pelastustoimen tehtäviä. Niitä lennetään säännöllisesti toukokuun alusta syyskuun loppuun 22:lla eri lentotähystysreitillä sekä riskiperusteisesti metsäpalovaroituskauden aikana. Metsäpalojen lentotähystyksen tarkoituksena on havaita maastopalot ajoissa, ja näin estää niiden leviäminen suurelle alueelle. Maastopaloiksi luokitellaan metsäpalojen lisäksi mm. ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot. Hyvän lentotähystystoiminnan ansiosta pystytään metsäpalopinta-alat pitämään pieninä, jonka johdosta valtion, kuntien ja yksityisten metsät säästyvät laajoilta tuhoilta.

Suomen Lentopelastusseuran toiminnassa tilannetietoisuus ja ajantasaiset tilannekuvat ovat merkittävässä roolissa, sillä vapaaehtoiset toimijat ovat jakautuneet ympäri maata ja lentoalueet ovat hyvinkin laajoja. Toiminnan tueksi kaivattiin nykyaikaista, digitaalista, skaalautuvaa ja turvallista ratkaisua, jolla eri osapuolilta kerättävät tiedot ovat käytettävissä reaaliaikaisesti visuaalisina näkyminä.

Suomen Lentopelastusseura otti käyttöön Esrin ArcGIS-paikkatietoalustan, jonka avulla toimintaa on onnistuttu digitaalisoimaan ja tehostamaan merkittävästi. Ratkaisu rakentui seuraavasti:

• Tiedot Suomen Lentopelastusseuraan kuuluvien ilmailu- ja lentokerhojen kalustosta sekä miehittämättömistä aluksista tallennettiin digitaalisena ArcGIS-alustalle.
• Laiterekisteriaineiston tiedot käytettävissä olevista ilma-aluksista on luokiteltu tyypeittäin, kyvykkyyksittäin ja sijainneittain.
• ArcGIS Dashboards -sovelluksella laiterekisterin tiedoista luotiin visuaalinen Lentopelastuksen valmiustilannekuva -näkymä.
• Valmiustilannekuvassa esitetään hälytysryhmät ja niiden tila. Hälytysryhmien päälliköt päivittävät hälytysryhmän tilan (valmiudessa, tilapäisesti poissa, ei käytettävissä) Secapp-sovellusta käyttäen. ArcGIS-alustasta on luotu integraatio Secappiin ja näin tiedot saadaan ajantasaisina valmiustilannekuvaan.
• Lentopelastusseuran valmiuspäivystäjä vastaanottaa viranomaisten virka-apupyynnöt ja luo niistä tehtävän valmiustilannekuvaan upotettua valmista ja määrämuotoista ”Lentopelastushälytyksen määrittämien -lomaketta” käyttäen.
• Valmiustilannekuva tunnistaa käytettävissä olevista hälytysryhmistä tehtävään parhaiten soveltuvat yksiköt, sillä hälytysryhmille on laskettu valmiiksi ArcGIS-alustan kyvykkyyksillä niiden saavutettavuusalueet. Tiedot lentoyksiköiden saavutettavuudesta nopeuttavat avun perillemenoa. Sen sijaan yksiköiden reaaliaikaista sijainnin seurantaa ei järjestelmään toistaiseksi ole rakennettu.

”Valmiustilannekuvan kehittämisessä kyse ei ole vain teknologiasta ja sen käyttöönotosta, vaan ennen kaikkea siitä, että oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Se jos jokin on tärkeää, kun kyse on ihmisten ja omaisuuden turvaamisesta”, tiivistää koulutuspäällikkö Sami Kinnunen Suomen Lentopelastusseurasta.

ArcGIS-paikkatietoalusta on digitalisoinut Suomen Lentopelastusseuran etsintä- ja pelastustoiminnan valmiustilannekuvan. Se on visualisoinut toiminnan keskeiset tekijät helposti ymmärrettävään muotoon. Yksiköt, niiden toimintavalmius ja hälytykset ovat kaikki helposti nähtävissä valmiustilannekuvasta, mikä helpottaa toiminnan raportointia merkittävästi.

Suomen Lentopelastusseura ylläpitää ja kehittää ArcGIS-alustalla muodostettua valmiustilannekuvaa edelleen. Järjestelmään on mahdollista integroida lisää datalähteitä eri viranomaistoimijoilta, automatisoida tiedonkeruuta ja hyödyntää mm. tekoälyä lentoreittien optimoinnissa.