ASIAKASTARINA – ONNISTUNEESTA PILOTTIPROJEKTISTA
Tiedotusvälineet viestivät aika ajoin uutisia vakavista maasto- ja metsäpaloista niin kotimaasta kuin maailmaltakin. Vaikka Suomi on perinteisesti ollut viileä ja kostea maa, tunnistetaan ilmaston lämpenemisen ja muuttuvien sääolojen kasvattavan maastopalojen riskiä entisestään. Erityisesti kuumien ja kuivien sääjaksojen yleistyminen aiheuttaa merkittävää haastetta metsäpalojen ennaltaehkäisylle ja hallinnalle. Maastopaloihin varautumisen lisäksi pelastuslaitokset arvioivat muiden mahdollisten riskien toteutumisen todennäköisyyksiä ja kehittävät jatkuvasti toimintaansa kyetäkseen vastaamaan niihin.
”ArcGIS-paikkatietoalusta on osoittautunut erinomaiseksi vaihtoehdoksi sekä pelastuslaitoksen operatiivisessa toiminnassa että suunnittelutoiminnassa. Kokonaisratkaisu taipuu moneen ja tarjoaa tarkoituksenmukaisia ja käyttäjäystävällisiä sovelluksia kustannustehokkaasti. Lisää käyttökohteita on tunnistettu ja toivommekin, että pääsemme niitä pikapuolin edistämään.”
Johtava palotarkastaja Markus Honkanen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
”ArcGIS-paikkatietoalusta on muihin käytössä olleisiin ratkaisuihin verrattuna ylivertainen. Ratkaisu on kokonaisuus, jossa tiedot ovat käytettävissä koko ajan, niiden jakaminen on mutkatonta ja tiedon yhteiskäyttö sujuvaa. Tietoa voidaan käyttää uudelleen lukuisissa eri sovelluksissa, jotka palvelevat moninaisia tarpeitamme. Pistemäisten sovellusten sijaan, meillä on alusta, joka on kokonaisratkaisu, jossa kaikki on integroitu keskenään”.
Palopäällikkö Hanna Leinonen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta Uudenmaan maakunnan länsiosat kattavalla kymmenen kunnan alueella. Espoon, Hangon, Karkkilan, Kauniaisten, Lohjan ja Raaseporin kaupungin sekä Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion ja Vihdin kunnan alueella toimivan pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet sekä ensihoitopalvelut.
Reaaliaikainen tiedonhallinta, ajantasaiset tiedot, nopea tiedon jakaminen ja yhteistyö pelastuslaitoksen, hyvinvointialueen sekä muiden toimijoiden kesken ovat avainasemassa, kun onnettomuustilanteissa päätöksiä on kyettävä tekemään tehokkaasti. Tiedon tehokkaat analysointikyvykkyydet puolestaan mahdollistavat tilanteiden ennakoinnin ja resurssien kohdentamisen oikein.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastuslaitoksessa käytössä olevia järjestelmiä haluttiin uudistaa siten, että ne vastaavat aiempaa paremmin nykyaikaisen viranomaistyön tarpeisiin. Organisaatiossa heräsi halu korvata vanhentuneita ohjelmistoja ja tahtotila varmistaa, että käytettävät järjestelmät ovat jatkuvuuden hallinnan ja turvallisuuden näkökulmasta luotettavia sekä toimintavarmoja. Koska hyvinvointialueen konsernipalveluissa ei ollut suoraan tarjolla tarpeita vastaavia ratkaisuja, pelastuslaitoksella päädyttiin kartoittamaan markkinoilla tarjolla olevia ratkaisuja.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen ja Esri Finlandin yhteistyö käynnistettiin yhteisellä työpajalla, jossa määriteltiin käyttötarpeet ja tavoitteet tiedon keruulle, hallinnalle sekä jakamiselle. Ketterästi ArcGIS-paikkatietoalustalla toteuttavien operatiivisia toimintoja palvelevien sovellusten tavoitteena oli tarjota välineet tiedon yhteiskäyttöön ja jakamiseen, myös tilannekuvanäkyminä.
Ratkaisuja eri käyttötarpeisiin tehtiin yhdessä, jolloin pelastuslaitoksen asiantuntijoiden osaaminen ArcGIS-paikkatietoalustan tehokkaiden ja nykyaikaisten sovellusten monipuolisista käyttömahdollisuuksista kasvoi koko ajan töiden edetessä.
Helppokäyttöiset, nopeasti käyttöönotettavat sovellukset rakennettiin suurta hälytystehtävää ajatellen. Kuvitteelliset laajat maastopalot sijoitettiin Nuuksion kansallispuiston alueelle. Toisessa tapauksessa maastopalo saa alkunsa merkityltä tulipaikalta ja toisessa metsän keskeltä. Vaikka sovellukset toteutettiin kuvitteellisen laajan maasto- ja metsäpaloskenaarion pohjalta, käytettiin niiden taustalla oikeaa palon ennustemallinnusta.
Johtokeskukselle ja toiminta-alueen johtoelimelle sovellukset tarjoavat monenlaista tietoa mm. henkilöstö- ja resurssianalyysejä, maastoanalyysin ja metsäpalon leviämisennusteen. Kentällä toimivat operatiiviset toimijat voivat ratkaisuissa toimia sekä tiedon tuottajina että sen hyödyntäjinä. Tiedon yhteiskäyttö onnistuu myös muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa.
ArcGIS Online -paikkatietoalustalla rakennetut sovellukset osoittavat alustan kyvykkyydet mahdollistaa nopea reagointi tilanteeseen, tilanteen arviointiin ja sammutustöiden koordinointiin sekä tiiviiseen yhteistyöhön muiden viranomaisten kanssa. Ratkaisu on hyödynnettävissä EU-pilvipalveluympäristössä, organisaation omassa konesalissa ja TUVE-ympäristössä. Ratkaisu mahdollistaa viranomaisten välisen turvallisen tiedon vaihdon sen mukaan missä ympäristössä viranomainen toimii. Tilannekuvanäkymiä on luotu käyttäen mm. ArcGIS Dashboards- ja ArcGIS Experience -sovelluksia. Nopeaa maastotiedon keruuta on tehty mm. ArcGIS Quick Capture ja ArcGIS Survey123 -sovelluksia käyttäen.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastuslaitos pilotoi ArcGIS-paikkatietoalustan hyödyntämistä suunnittelun ja operatiivisen johtamisen tukena. Proof of Concept -jakson aikana varmistui ArcGIS-paikkatietoalustan tarkoituksenmukaisuus pelastuslaitoksen toimintaan, eri ohjelmistojen ja sovellusten käyttäjäystävällisyys ja alustaratkaisun kustannustehokkuus.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen sovellukset tarjoavat tietoa nopeasti sitä tarvitsevien saataville. Pelastuslaitos tarvitsee näitä tietoja varmistaakseen tehokkaan, nopean ja resurssit oikein kohdentavan toiminnan, erityisesti tilanteissa, joissa jokainen sekunti on ratkaiseva ihmishenkien pelastamiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.
Visuaalinen tilannekuva, johon on yhdistetty tiedot tehtävistä ja yksiköistä. Näkymä kertoo mm. aktiivisten tehtävien lukumäärän, tehtävien tilan muutokset, tehtäville hälytetyt yksiköt ja hälytyskohtaiset lukumäärät, asemakohtaiset tilanteet yksiköistä ja vapaana olevien yksiköiden määrän.
Ajantasainen tilannekuva - Reaaliaikainen tieto avoimista tehtävistä ja yksiköiden tilasta antaa pelastuslaitoksen johdolle jatkuvasti päivittyvän kokonaiskuvan tilanteesta, mikä parantaa päätöksenteon laatua ja reagointikykyä.
Tehokas resurssienhallinta - Kun pelastuslaitos tietää yksiköidensä sijainnin, käytettävyyden ja valmiustilan, se voi ohjata lähimmän tai parhaiten varustellun yksikön tehtävään, mikä nopeuttaa vastetoimintaa ja säästää aikaa.
Koordinaation parantaminen - Tieto yksiköistä ja tehtävistä parantaa yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin, terveydenhuollon ja kuntien kanssa. Yhteinen tilannekuva auttaa jakamaan tehtäviä ja estää resurssien päällekkäistä käyttöä.
Tehtäviä hoitavat pelastajat joutuvat suuronnettomuuksissa kovaan rasitukseen. Tehtäviin liitettyjä yksiköitä ja tehtäväkohtaisia työskentelyaikoja seurataan sekä vakituisten pelastusyksikköjen että VPK/FBK-yksikköjen osalta. Näkymästä näkee, miten pitkää kukin yksikkö on ollut hoitamassa tehtävää ja se ilmoittaa, mikäli määritetyt enimmäistyöajat ovat ylittymässä.
Tehtäväkohtaiset resurssit näkymä automatisoi yksiköiden työaikojen seurantaa sekä pienentää virheiden mahdollisuutta manuaalisen työn vähentyessä ja jopa poistuessa kokonaan. Kun pelastuslaitos tietää tehtävien määrän ja laadun sekä tehtäväkohtaiset resurssit, se voi ennakoida tilanteiden kehittymistä ja tarvittavien yksiköiden määrää. Tieto yksiköiden käytettävyydestä auttaa ennakoimaan, milloin yksiköitä pitää vapauttaa tai saada lisäresursseja käyttöön, mikä vähentää ylikuormituksen riskiä pitkissä operaatioissa. Tieto auttaa varautumaan myös tuleviin tehtäviin ja pitämään riittävästi yksiköitä vapaana mahdollisia suuria häiriöitä varten.
Pelastustoiminnassa henkilöstön osaaminen, vapaana olevat yksiköt ja kalusto muodostavat yhdessä perustan tehokkaalle, turvalliselle ja nopealle toiminnalle. Ilman riittävää osaamista ja sopivaa kalustoa pelastajat eivät voi suoriutua tehtävistään kunnolla, ja ilman vapaita yksiköitä reagointikyky heikkenee merkittävästi. Näiden kolmen tekijän on oltava tasapainossa, jotta pelastuslaitos pystyy vastaamaan erilaisten onnettomuuksien ja kriisitilanteiden vaatimuksiin. Henkilöstö- ja resurssianalyysitilannekuvasta koko pelastuslaitoksen tärkeät tiedot, tehtäviin sidotuista sekä vapaana olevista yksiköistä asemapaikoittain, henkilöstön erityisosaaminen sekä käytössä ja vapaana oleva kalusto, on nähtävissä helposti ymmärrettävässä muodossa.
Näkymästä näkee mm. saatavilla olevat erityiskyvykkyydet, kuten sukeltajat ja vesipelastusyksiköt.
Maastoanalyysiin on koottu eri viranomaisten ja virastojen aineistoista tietoa mm. maasto-olosuhteista, säästä ja väestöstä. Yksityiskohtaiset tiedot alueiden topografiasta, kuten maaston korkeuseroista, vesistöistä, metsäalueista ja tiestöstä auttavat suunnittelemaan pelastustoimia ennakkoon ja varmistamaan, että yksiköt ovat tietoisia mahdollisista esteistä tai vaikeakulkuisista alueista. Maastoanalyysi auttaakin pelastusyksiköitä löytämään parhaat ja nopeimmat kulkureitit myös syrjäisillä ja vaikeakulkuisilla alueilla.
Maastoanalyysitilannekuva mahdollistaa maasto- ja metsäpalojen leviämisennustetietojen hallinnan sekä maastossa tehtävien havaintojen välittämisen palveluun esimerkiksi kuvina ja niiden seurannan. Tiedot olosuhteista, pelastusyksiköiden sijainnista, kohteista ja vaaroista auttavat varmistamaan, että pelastushenkilöstö toimii turvallisesti. Maastoanalyysi tukee evakointisuunnitelmien laatimisessa, koska sen avulla voidaan tunnistaa turvallisimmat ja nopeimmat evakuointireitit.
Palvelussa voi seurata tehtäväkohtaista maastotiedonkeruuta, kuten johto- ja huoltokeskusten perustamistietoja sekä maastosta kerättävää tilannetietoa esim. vedenottopaikat, kääntöpaikat, letkujen vaihtopaikat jne.
Maastoanalyysi on erittäin hyödyllinen työväline pelastuslaitokselle, koska se parantaa toimintakykyä ja turvallisuutta monin tavoin. Maaston tunteminen auttaa rajaamaan vaaravyöhykkeitä ja ohjaamaan sammutusjoukkoja tehokkaasti.
ArcGIS-paikkatietoalusta mahdollistaa tiedonjakamisen eri viranomaisten ja muiden tärkeiden organisaatioiden välillä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastuslaitoksella on esimerkiksi ollut käytössä Lentopelastusseuran kaluston käytettävyystilannekuva.
Suunnattu valokuva (oriented imagery) näyttää käyttäjälle kuvanottopaikan lisäksi kuvanottosuunnan. Suunta parantaa informaatiota kohteesta ja mahdollistaa tarkempien arvioiden tai kartoitusten tekemisen. Tekniikkaa käytetään mm. määritettäessä tulipalon rajausta.
Kirjoita viesti
Soita meille 0207 435 435