| Vuosi | Merkkipaalu | Kuvaus |
|---|
| - | Ensimmäiset kartat | Paikkatiedon juuret ulottuvat satojen, jopa tuhansien vuosien taakse kartografian ja kartoituksen historiaan. Varhaisimpia karttoja käytettiin tutkimusmatkoilla, strategisessa suunnittelussa sekä ympäröivän maailman hahmottamisessa. |
| 1854 | Varhainen paikkatietoanalyysi | Lääkäri John Snow kartoitti Lontoon koleratapaukset ja tunnisti epidemian lähteeksi yhden vesikaivon. Tapausta pidetään yhtenä paikkatietoanalyysin varhaisimmista ja tunnetuimmista esimerkeistä. |
| 1960 | Tietokoneavusteisen paikkatieteen synty | 1960-luvulla tietokoneteknologia kehittyi merkittävästi niin suorituskyvyn, nopeuden kuin laitteistosuunnittelunkin osalta. Alan kehitystä vauhditti erityisesti IBM. Samalla syntyivät ensimmäiset kvantitatiivisen maantieteen ja tietokoneavusteisen paikkatieteen käsitteet, jotka loivat perustan nykyaikaiselle GIS-teknologialle. |
| 1963 | Ensimmäinen paikkatietojärjestelmä (GIS) | Maantieteilijä Roger Tomlinson kehitti Kanadan hallitukselle luonnonvarojen hallintaan tarkoitetun järjestelmän ja loi samalla termin Geographic Information System (GIS). Häntä pidetään yleisesti "paikkatietojärjestelmien isänä". |
| 1965 | Harvardin laboratorio kehittää paikkatietoanalyysiä | Arkkitehti Howard Fisher perusti Harvardin yliopistoon Computer Graphics and Spatial Analysis Laboratory -tutkimuslaboratorion, josta tuli yksi paikkatietoteknologian kehityksen merkittävimmistä keskuksista. Laboratoriossa kehitettiin varhaisia GIS-ohjelmistoja, kuten ODYSSEY, ja tutkittiin tietokoneavusteisen kartoituksen mahdollisuuksia. |
| 1969 | Design with Nature julkaistaan | Maisema-arkkitehti Ian McHargin teos Design with Nature toi esiin kokonaisvaltaisen ja ympäristön huomioon ottavan lähestymistavan maisemasuunnitteluun ja kaupunkikehitykseen. Kirjassa esitelty menetelmä, jossa eri tietokerroksia yhdistetään analyysin tueksi, loi perustan nykyisille GIS-järjestelmien karttatasoille ja paikkatietoanalyysille. |
| 1969 | Esri perustetaan | Harvardin yliopiston paikkatietolaboratorion tutkimustyö ja Ian McHargin Design with Nature -teos toimivat inspiraationa, kun Jack ja Laura Dangermond perustivat vuonna 1969 Environmental Systems Research Instituten (E.S.R.I.), nykyisen Esrin. Yritys aloitti toimintansa auttamalla maankäytön suunnittelijoita tekemään parempia päätöksiä paikkatiedon avulla. Jo alusta lähtien Esrin toiminnan keskiössä olivat ympäristön huomioiminen, kestävä maankäyttö ja tiedolla johtaminen. |
| 1972 | Ensimmäinen
Landsat-satelliitti | NASAn Gemini IV -avaruuslennolla otettujen Maata kuvaavien valokuvien innoittamana Yhdysvallat laukaisi ensimmäisen Landsat-satelliitin vuonna 1972. Landsat-ohjelma tarjosi ensimmäistä kertaa säännöllisesti päivittyvää satelliittikuva-aineistoa koko maapallolta, maantieteelliseen sijaintiin sidottuna.
Satelliittikuvista tuli nopeasti yksi paikkatietojärjestelmien tärkeimmistä tietolähteistä. Samalla käynnistyi kaukokartoituksen aikakausi, joka mullisti tavan, jolla tarkkailemme, analysoimme ja ymmärrämme maapallon ympäristöä sekä siinä tapahtuvia muutoksia.
|
| 1978 | Ensimmäinen
GPS-satelliitti | Yhdysvallat laukaisi ensimmäisen GPS-satelliittinsa, Navstar I:n, vuonna 1978. Vuoteen 1994 mennessä GPS-järjestelmä tarjosi maailmanlaajuisen paikannuspeiton. Samalla myös muut maat alkoivat kehittää omia satelliittipaikannusjärjestelmiään (GNSS), kuten Euroopan Galileoa, Venäjän GLONASSia ja Kiinan BeiDou-järjestelmää. Maailmanlaajuisen paikannuksen myötä lähes minkä tahansa liikkuvan tai paikallaan olevan kohteen sijainti voitiin määrittää ja välittää digitaalisesti. Paikkatiedon määrä kasvoi räjähdysmäisesti ja mahdollisti uuden sukupolven GIS-sovellukset. |
| 1981 | Ensimmäinen
Esri User Conference | Vuonna 1981 järjestettiin ensimmäinen Esrin käyttäjäkonferenssi (Esri User Conference) Redlandsissa, Kaliforniassa. Tapahtumaan osallistui 16 käyttäjää, jotka edustivat 11 eri organisaatiota eri puolilta Yhdysvaltoja. Mukana olivat muun muassa Woodward-Clyde Consultants, Yhdysvaltain armeijan insinöörijoukot (US Army Corps of Engineers), Pennsylvania Power and Light, Kentuckyn luonnonvaraministeriö sekä Riversiden piirikunnan suunnitteluvirasto. |
| 1982 | ARC/INFO julkaistaan | Esri kehitti ARC/INFO-ohjelmiston aikaisempien paikkatietotyökalujen, kuten Polygon Information Overlay Systemin (PIOS), GRIDin ja GRID/TOPO:n, pohjalta. Vuonna 1981 Harvardin paikkatietolaboratoriossa ODYSSEY-järjestelmän kehitystyöhön osallistunut Scott Morehouse siirtyi Esrille ja nousi keskeiseen rooliin ARC/INFO:n kehittämisessä. ARC/INFO oli ensimmäinen laajasti käytetty kaupallinen GIS-ohjelmisto, joka tarjosi yhtenäisen menetelmän paikkatiedon hallintaan, analysointiin ja hyödyntämiseen. Ohjelmisto teki GIS-teknologian käyttöönotosta aiempaa helpompaa ja laajensi sen käyttöä monille eri toimialoille. Samalla se käynnisti Esrin kehityksen konsultointiyrityksestä maailman johtavaksi paikkatieto-ohjelmistojen kehittäjäksi. |
| 1982 | GRASS-ohjelmiston
kehitys alkaa | Yhdysvaltain armeijan insinöörijoukot (US Army Corps of Engineers) käynnistivät GRASS-järjestelmän (Geographic Resources Analysis Support System) kehityksen. Avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmisto laajensi paikkatietoteknologian saatavuutta merkittävästi ja on edelleen käytössä. |
| 1986 | Autojen navigointijärjestelmät | Etak kehitti ensimmäiset autoihin tarkoitetut navigointikonseptit, ja Mazda Eunos Cosmosta tuli ensimmäinen automaattisella navigointijärjestelmällä varustettu sarjatuotantoauto. Reaaliaikaisen paikkatiedon kehittyminen loi myöhemmin perustan nykyaikaiselle navigoinnille ja autonomisille ajoneuvoille, kuten Tesla. |
| 1988 | NCGIA perustetaan | National Center for Geographic Information and Analysis (NCGIA) perustettiin paikkatietoon ja siihen liittyviin teknologioihin keskittyväksi tutkimuskeskukseksi. Keskusta johtanut Michael Goodchild nousi yhdeksi GIS-alan merkittävimmistä tutkijoista ja vaikuttajista. |
| 1990 | TIGER-tietokanta
valmistuu | Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto (U.S. Census Bureau) sai valmiiksi TIGER-tietokannan (Topologically Integrated Geographic Encoding and Referencing), joka oli ensimmäinen koko Yhdysvallat kattava digitaalinen paikkatietoaineisto. Tietokanta sisälsi muun muassa tieverkot, hallinnolliset rajat ja vesistöt yhtenäisessä digitaalisessa muodossa. |
| 1991 | GIS yleistyy | GIS-teknologia siirtyi laajempaan käyttöön ja vakiinnutti asemansa osana organisaatioiden keskeisiä toimintaprosesseja. talous- ja liiketoimintajulkaisut, kuten Forbes, Fortune ja Business Week, alkoivat kirjoittaa paikkatietoteknologian mahdollisuuksista. |
1995
| Britannia digitalisoi karttansa | Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen karttalaitos Ordnance Survey, joka perustettiin vuonna 1791 ja on edelleen yksi maailman johtavista kartta- ja paikkatieto-organisaatioista, sai valmiiksi koko maan kattavan GIS-tietokannan digitalisoimalla noin 230 000 karttaa. Iso-Britanniasta tuli ensimmäinen maa, joka toteutti laajamittaisen kansallisen sähköisen kartoitusohjelman. |
| 1999 | Ensimmäinen GIS Day | Jack Dangermond, tohtori Roger Tomlinson ja joukko oppilaita juhlistivat ensimmäistä GIS Day -tapahtumaa Washington D.C.:ssä sijaitsevassa Murch Elementary School -koulussa. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä tietoisuutta paikkatiedosta ja sen merkityksestä yhteiskunnassa. Nykyisin GIS Day -päivää juhlitaan maailmanlaajuisesti vuosittain marraskuun kolmantena keskiviikkona osana Geography Awareness Week -teemaviikkoa. |
| 2001 | 1 miljoona GIS-käyttäjää | Esri saavutti miljoonan ohjelmistolisenssin rajapyykin, ja noin 100 000 organisaatiota ympäri maailmaa hyödynsi GIS-teknologiaa. Samalla paikkatietomarkkinoiden arvoksi arvioitiin noin 7 miljardia dollaria. |
| 2004 | National Geospatial Agency (NGA) | Yhdysvalloissa National Imagery and Mapping Agency (NIMA) nimettiin uudelleen National Geospatial-Intelligence Agencyksi (NGA). Nimenmuutos kuvasti paikkatiedon ja paikkatiedustelun kasvavaa merkitystä sekä sitä, miten satelliittikuvat, kartat ja muut paikkatietoaineistot alkoivat yhdistyä yhä tiiviimmin osaksi GIS-teknologiaa. |
| 2004 | Web 2.0 | Verkosta tuli aiempaa vuorovaikutteisempi alusta, mikä loi perustan GIS-teknologian tarjoamiselle työpöytäsovellusten lisäksi myös pilvipalveluina (SaaS). Paikkatietoa voitiin nyt jakaa, tarkastella ja hyödyntää selaimen kautta yhä laajemmin organisaatioiden ja käyttäjien kesken. |
| 2005 | Google Maps | Google Mapsin ja Google Earthin kaltaiset karttasovellukset toivat paikkatietoteknologian kaikkien ulottuville. GISistä tuli osa ihmisten arkea, ja sen käyttö laajeni nopeasti niin kuluttajapalveluihin kuin organisaatioiden toimintaankin. |
| 2006 | Pilvilaskenta
(Cloud computing) | Amazon Web Servicesin (AWS) julkistus vauhditti pilvipalveluiden yleistymistä ja toi pilvipohjaisen tiedon tallennuksen laajasti organisaatioiden saataville. Vaikka pilvilaskentaa oli kehitetty jo vuosikymmenten ajan, sen käyttöönotosta tuli nyt aiempaa helpompaa ja kustannustehokkaampaa. |
| 2007 | Ensimmäinen iPhone | Applen ensimmäisen iPhonen julkaisu käynnisti älypuhelinten aikakauden. Puhelimista tuli samalla sekä tehokkaita tietokoneita että GPS-paikannukseen perustuvia mobiililaitteita, mikä toi paikkatiedon kaikkien saataville missä ja milloin tahansa. |
| 2009 | Digitaaliset tietoaineistot yleistyvät | Yhdysvaltain hallinto alkoi julkaista luotettavia ja avoimia tietoaineistoja laajasti Data.gov-palvelun kautta. Samalla Esrin ArcGIS Living Atlas of the World tarjosi tuhansia valmiita aineistoja, jotka helpottivat ja nopeuttivat paikkatiedon hyödyntämistä eri toimialoilla. |
| 2012 | ArcGIS Online julkaistaan | ArcGIS Online -alustan julkaisu toi Esrin paikkatietoalustan pilveen. Pilvipohjainen GIS mahdollistaa karttojen, aineistojen ja analyysien helpon jakamisen sekä uudenlaisen yhteistyön organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. |
| 2018 | Tekoäly ja GIS yhdistyvät | Esrin tekoälyasiantuntijat alkoivat yhdistää paikkatiedon ja tekoälyn mahdollisuuksia kehittämällä uusia menetelmiä, jotka loivat perustan GeoAI:ksi kutsutulle tieteenalalle. Koneoppimisen menetelmiä otettiin käyttöön ArcGIS-alustalla jo vuonna 2009, mutta tekoälyn hyödyntäminen vauhdittui merkittävästi syväoppimisen yleistyessä. Lokakuussa 2020 Esri julkaisi ensimmäisen valmiiksi opetetun syväoppimismallin ArcGIS Living Atlas of the World -palvelussa. Sittemmin palveluun on lisätty kymmeniä valmiita tekoälymalleja, joita voidaan hyödyntää erilaisissa paikkatietoanalyyseissä. Tekoälyyn perustuvat paikkatietotyönkulut soveltuvat erityisen hyvin suurten aineistojen käsittelyyn, automaatioon sekä satelliitti- ja ilmakuvien analysointiin. Ne auttavat tunnistamaan kohteita, havaitsemaan muutoksia ja tuottamaan oivalluksia, jotka tukevat nopeampaa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. |
| 2020 | GIS tukee COVID-19-pandemiaan vastaamista | Johns Hopkinsin yliopiston ArcGIS-pohjainen COVID-19-tilannekuvadashboard nousi pandemian aikana maailman tärkeimmäksi tiedonlähteeksi. Verkkopalvelu tarjosi ajantasaista tietoa tartunnoista, kuolemantapauksista ja pandemian leviämisestä maailmanlaajuisesti. Dashboard keräsi pandemian aikana yli biljoona katselukertaa ja auttoi miljoonia ihmisiä, viranomaisia, tutkijoita ja tiedotusvälineitä seuraamaan nopeasti muuttuvaa tilannetta. COVID-19-tilannekuvadashboardin lisäksi vastaavia tilannekuvasovelluksia toteutettiin tuhansia eri puolilla maailmaa.
Pandemia osoitti konkreettisesti paikkatiedon merkityksen kriisien hallinnassa. GIS auttoi visualisoimaan ja analysoimaan terveystietoa reaaliaikaisesti, tukemaan päätöksentekoa sekä viestimään monimutkaisesta tilanteesta selkeästi kansalaisille ja päättäjille. Samalla paikkatieto nousi laajemman yleisön tietoisuuteen ennennäkemättömällä tavalla.
|
| Nykyhetki | GIS on kaikkialla | GIS on tänään tehokkaampi ja merkityksellisempi kuin koskaan aiemmin. Yli 95 prosenttia korkeakouluista tarjoaa paikkatietoon liittyviä kursseja tai koulutusohjelmia. Valtaosa Fortune 500 -yrityksistä, kansallisista ja paikallisista viranomaisorganisaatioista sekä lukuisista voittoa tavoittelemattomista organisaatioista hyödyntää GIS-teknologiaa päätöksenteon, toiminnan suunnittelun, analytiikan ja viestinnän tukena. |
