Julkaistu 2.10.2023
Euroopan unionia ja Suomen julkisen sektorin toimijoita on jo useamman vuoden ajan ohjannut ajatus siitä, että datan helppo saatavuus ja maksuttomuus edistävät sen innovatiivista käyttöä ja taloudellista potentiaalia. Avoimen datan katsotaan myös olevan väline entistä parempaan päätöksentekoon sekä hallinnon toiminnan ja läpinäkyvyyden tehostamiseen. Vuonna 2019 annettu EU-direktiivi avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä pyrkii edistämään julkisen sektorin tietoaineistojen hyödyntämistä ja luomaan mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, tutkimukselle ja koulutukselle. Kesällä 2021 direktiivin pohjalta tuli voimaan uutta suomalaista lainsäädäntöä, kuten laki julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä.
Avoindata.fi-palveluun on koottu tietoa, ohjeita ja hyviä käytänteitä datan avaamiseen ja jakamiseen. Sivustolta löytyy mm. HRK-menetelmäksi kutsuttu arviointimenetelmä, jolla voi arvioida tiedon avaamisen ja jakamisen hyötyjä, riskejä, kustannuksia ja tuloja.
Muutokset lainsäädännössä tulevat velvoittamaan uusien tietoaineistojen avaamisen ja tarjoamisen ohjelmointirajapintojen kautta 9.6.2024 mennessä läpi Euroopan. Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan geopoliittista tilannetta ja nostanut esiin erilaisia näkökulmia tiedon saatavuuden osalta. Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä seuraava sekä kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista yhteensovittava Turvallisuuskomitea on toukokuussa 2023 kehottanut kuntia ja yrityksiä pohtimaan aiempaa tarkemmin sitä, mitä materiaaleja pidetään avoimena kaikkien saatavilla. Tänä päivänä yhteiskuntamme kriittiseen infrastruktuuriin, kuten kaapeleiden solmukohtiin tai sähkö- ja liikenneverkkoihin, liittyviä aineistoja on edelleen jaossa avoimena datana.

Kuva: ArcGIS-alustaa voidaan turvallisesti käyttää yhteiskunnan eri organisaatioiden keskinäisessä yhteistyössä ja tiedonjaossa.
Tiedon jakamisessa on huomioitava turvallisuus ja tietosuoja-asiat
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on linjattu: ”Hallitus edistää tiedon liikkumista julkishallinnon eri tietojärjestelmien välillä. Samalla tunnistetaan ja puretaan julkisten tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisen tarpeettomat oikeudelliset esteet yksityisyyden suoja huomioiden."
Paikkatiedon jakaminen on tasapainoilua tiedon saatavuuden ja suojaamisen välillä. Viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa helpottavia turvallisia, monipuolisia ja helppokäyttöisiä työkaluja on markkinoilla valmiina saatavilla. Yhteistyötä tukevilla ratkaisuilla luottamuksellisten tai muuten arkaluonteisia tietojen jakaminen eri viranomaisten kesken onnistuu ja niitä voidaan myös ylläpitää sekä toimistolla että kentällä. Teknologian avulla varmistetaan, että henkilöillä on pääsy vain aineistoihin, joihin heillä on käyttöoikeus. Digitaaliset ratkaisut sisältävät työkaluja myös käyttötietojen valvontaan.
Esri ArcGIS auttaa organisaatioita jakamaan tietoa ja tekemään yhteistyötä
- Esri on sitoutunut toimittamaan tietoturvallisia ArcGIS-ohjelmistoja ja palveluita.
- Asianmukainen tietosuoja varmistetaan sekä hallinnollisilla että teknisillä toimilla, jotka on tiivistetty ArcGIS Trust Center -verkkosivustolta löytyviin materiaaleihin.
- ArcGIS-paikkatietoalustan voi hankkia palveluna (Software as a Service), asennettuna omaan ympäristöön, asennettuna julkiseen pilvipalveluun (esim. AWS ja Azure) tai hybridiratkaisuna. Turvallisuuteen liittyvät vastuut jakautuvat Esrin ja asiakkaan välillä valitun palvelumallin ja kyseisen toteutuksen yksityiskohtien mukaisesti.
- ArcGIS-alustan eri käyttäjäroolien avulla hallitaan helposti tietojen jakamista eri käyttöoikeuksilla eri käyttäjäryhmille.
- Käyttämällä pilvipohjaista ArcGIS-alustaa organisaatiot voivat jakaa tietoja turvallisesti ja tehokkaasti ilman, että niiden tarvitsee huolehtia tietojen tallentamisesta ja ylläpidosta omilla palvelimillaan.
- ArcGIS-alustan kollaboraatiokyvykkyyksillä onnistuu myös organisaatioiden välinen tiedonjako ja yhteistyö.