Blogikirjoitus
Paikkatieto on avain onnistuneeseen maanhankintaan
Maanhankinta on rakennusyritysten toimintaa, jolla pyritään löytämään tontteja, joiden arvoa voidaan kehittää mahdollisimman tuottavasti. Maanhankinnassa on tärkeää ymmärtää alueiden tulevaisuudennäkymät mahdollisimman monipuolisesti, jotta rakennusyritys voi tehdä oikeat hankintapäätökset oikeaan aikaan. Paikkatietoalustan avulla useat eri maanhankinnan tietokannat ja -lähteet voidaan yhdistää samaan paikkaan tiedon analysointia ja visualisointia varten, jolloin tiedonkäsittelystä saadaan tehokkaampaa ja toiminnasta tuottavampaa.
Seuraavassa kuvitteellisessa esimerkissä näytän, kuinka paikkatietoa voidaan hyödyntää maanhankinnassa. Näytän, miten kartalle visualisoitua tilastoaineistoa voidaan käyttää potentiaalisten alueiden löytämisessä, kuinka kuvitteellisen rakennusyritykseni tontit voidaan tuoda useista tietokannoista samalle kartalle, ja kuinka uudelta potentiaaliselta rakennuskohteelta tuodaan kartalle tietoa suoraan kenttäkäynniltä.
Paikkatietosovelluksenani toimii ArcGIS Online, joka on ammattilaisen työkalu, mutta jota on helppo oppia käyttämään. Tämän lisäksi hyödynnän ArcGIS for Office -lisäosaa, sekä ArcGIS Collector -mobiilisovellusta. Esimerkissä käytettävä aineisto on avointa tilastotietoa, sekä rakennusyritykseni omien tonttien osoitetietoa.
Esimerkkianalyysin rakenne:
- Potentiaalisten alueiden löytäminen Suomesta
- Potentiaalisten alueiden löytäminen pääkaupunkiseudulta
- Omien tonttien tuonti kartalle
- Rakennuspaikan valinta ja kenttäkäynti
- Jatkotoimenpiteet
1. Potentiaalisten alueiden löytäminen Suomesta
Maanhankinnassa yksi tärkeimmistä tutkittavista muuttujista on alueellinen väestönkasvu ja muuttoliike. Maata on kannattavaa ostaa alueilta, jotka kasvavat tulevaisuudessa ja näin ollen nostavat siellä olevien tonttien arvoa. Avaamme ArcGIS Onlineen Tilastokeskuksen laatiman koko Suomen kattavan väestöennustedatan vuodelle 2040, ja valitsemme visualisoitavaksi muuttujaksi väestön määrän absoluuttisen muutoksen kunnittain. Kartta näyttää luokittelumuutosten jälkeen tältä.
Tilastokeskuksen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana harmaimmat alueet menettävät väestöään voimakkaimmin, ja sinisimmät alueet kasvavat eniten. Koska rakennusyritykseni tuntee pääkaupunkiseudun markkinat parhaiten, ja koska pääkaupunkiseutu kasvaa erittäin voimakkaasti, päätän keskittyä tällä kertaa vain tälle alueelle ja tarkentaa alueellista väestöennustetta kuntatasolle.
2. Potentiaalisten alueiden löytäminen pääkaupunkiseudulta
Helsingin, Vantaan ja Espoon kunnat ovat tuottaneet avoimena datana omat väestöennusteensa tuleville vuosille. Yhdistän nämä kolme avointa aineistoa karttatasoksi, josta näen pääkaupunkiseudun pienalueittaisen väestöennusteen vuodelle 2024. Visualisoitavana muuttujana toimii edelleen väestön määrän absoluuttinen muutos. Kartta näyttää tältä.
Tummansinisellä värillä näemme alueet, joilla väestö kasvaa pääkaupunkiseudun mittakaavassa keskimääräistä enemmän. Vaikka väestön määrän muutos ei kerrokaan kaikkea pienalueiden kehityksestä, se antaa usein hyvän pohjan jatkotarkastelulle maanhankinnan kannalta. Kuvitteellinen rakennusyritykseni on valmis tekemään hankintapäätöksiä jo tämän muuttujan perusteella, mutta oikeassa tapauksessa samanlainen tarkastelu voitaisiin tehdä tämän väestöennusteen lisäksi kymmenille muille tilastollisille muuttujille, ja koostaa paikkatietosovelluksella kokonaisvaltainen laskelma siitä, millä alueilla nämä kaikki muuttujat kohtaisivat parhaiten.
3. Omat tontit kartalle
Seuraavaksi haluan vertailla pääkaupunkiseudun potentiaalisia alueita tällä hetkellä yritykseni omistuksessa oleviin kiinteistökohteisiin. Kuvitteellinen rakennusyritykseni, kuten moni muukin yritys, säilyttää omaa tonttivarantoaan erilaisissa tietokannoissa Excel-muodossa. ArcGIS for Office -lisäosa Microsoft Excel -sovellukseen mahdollistaa karttojen tuottamisen suoraan olemassa olevista taulukoista Excelissä. Kunhan taulukoista löytyy kohteideni osoitteet, sovellus geokoodaa pisteet kartalle näiden osoitteiden perusteella.
Yllä olevassa taulukossa näkyy kuvitteellisen rakennusyritykseni asuinrakentamisyksikön omistamat tontit sekä taulukossa, että keltaisina pisteinä taulukosta tuotetulla kartalla. Tämän lisäksi yritykselläni on muissa Excel-tiedostoissa taulukoita muun muassa vähittäiskauppayksikön sekä toimitilayksikön omistamista tonteista. Myös näiden taulukoiden tuominen samalle kartalle onnistuu helposti ArcGIS for Officen ja ArcGIS Onlinen avulla.
Yllä olevassa kartassa näkyy siis vihreällä yritykseni vähittäiskauppayksikön omistamat tontit, keltaisella yritykseni asuinrakentamisyksikön omistamat tontit ja harmaalla yritykseni toimitilayksikön omistamat tontit. Seuraavaksi on aika tarkastella miten jo omistuksessani olevat kiinteistöt osuvat yhteen tulevien vuosien väestöennusteen kanssa.
Web App Viewer for ArcGIS Online mahdollistaa päällekkäisten karttatasojen tarkastelun selaimessa havainnollistavien taulukoiden ja lisätoimintojen kera. Lisään kartalle yritykseni kiinteistöjä esittävän karttatason, sekä alussa käyttämämme pienalueittaisen väestöennusteen. Nyt voin tarkastella, kuinka hyvin tämän hetkiset yritykseni kiinteistöt sijoittuvat alueellisen väestöennusteen kasvukohtiin, ja mitkä yritykseni kiinteistötyypit sijoittuvat minnekin. Lisäksi avaan kartalle piirakkadiagrammin, joka kuvaa kiinteistötyyppieni kokonaisjakaumaa pääkaupunkiseudulla, sekä karttaselitteet ja tonttiaineistoni attribuuttitaulukon. Lopuksi lisään sovellukseen vielä Add data -työkalun, jolla sovelluksen käyttäjät voivat naputella kartalle uusia kohteita. Tämä on yksinkertainen ja helppo tapa osoitteettomien kohteiden kartoittamiseen, sekä näppärä keino lisätä kartalle kohteita uusilta tai tulevilta alueilta, joilla ei välttämättä ole vielä tiestöä tai osoitteistoa. Kokoamani selainpohjainen karttasovellus on tämän jälkeen myös helposti jaettavissa yritykseni sisällä pelkällä sivuston osoitelinkillä. Kokonaisuudessaan karttanäkymä näyttää nyt tältä.
4. Rakennuspaikan valinta ja kenttäkäynti
Luomani karttasovelluksen perusteella näyttäisi, että yritykseltäni puuttuu selkeästi omistusta Vanhanlahden kasvavalta alueelta, ja vieläpä erityisesti asuntojen osalta. Kiinteistötietojen perusteella näyttäisi, että alueelta sattuu löytymään kaupungin omistuksessa oleva tyhjä tontti, jonka voisi ostaa omaan rakennutukseen. Yritykseni viimeisenä maanhankinnan vaiheena järjestetään kenttäkäynti, jonka perusteella paikalta voidaan hakea mittoja ja kuvamateriaalia tontin sopivuudesta. Collector for ArcGIS on Esrin ArcGIS Onlinen kanssa yhdessä toimiva mobiilisovellus, joka mahdollistaa helpon kenttäkäynneiltä paikkatietoympäristöön tapahtuvan tiedonsiirron. Alla kuvakaappaus Arabianrannan kenttäkäynnin jälkeen tapahtuneesta mobiiliympäristössä luodon tiedon analysoinnista.
5. Jatkotoimenpiteet
Maanhankinnan kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivan hankekehityksen tarkoituksena on tutkia sopivien rakennuspaikkojen lisäksi itse rakennettavia tuotteita, sekä potentiaalisia tulevia asukkaita. Tämän lisäksi hankintapäätöksiä tehdessä on tärkeää tarkastella alueen kaavamääräyksiä ja rajoitteita. Kun tarvittavat jatkotarkastelut on tehty, rakentaminen voi alkaa.
Tutustuessamme Arabianrannan saavutettavuus- ja demografiatietoihin, huomaamme, että tontti on lähellä koulua sekä ruokakauppaa, sillä on hyvät liikenneyhteydet ja alueella asuu paljon hyvätuloisia nuoria aikuisia. Seuraavassa hankekehitykseen pureutuvassa artikkelissa selvitämme, miltä muilta pääkaupunkiseudun alueilta voimme löytää samankaltaisia kiinteistökohteita kuvitteellisen rakennusyrityksemme hankittavaksi. Pysy siis kuulolla. :)
Reetu Jormakka
GIS Consultant
Esri Finland
Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä kirjoitukset:
- Anna datan ohjata oikealle polulle – kohti dataohjattua liiketoimintaa »
- Paikkatiedolla ja kiertotaloudella resurssitehokasta rakentamista »
- Paikkatietoteknologia tekee muutoksen näkyväksi »
- Kilpailuetua paikkatiedosta – muuta sijaintitieto liiketoiminnalliseksi eduksi »
- Sijaintitiedon merkitys teollisuuden palveluliiketoiminnassa »
- Mitä yhteistä on sijaintitiedolla ja esineiden internetillä? »
- Nopeaa ja läpinäkyvää tilannejohtamista »