Reitinoptimointi avuksi
Kuntien kuljetuksissa voisi säästää 500 miljoonaa euroa
Kuntien kuljetuksissa ja palveluissa piilee yli 500 miljoonan euron säästöpotentiaali, jos niiden suunnittelussa käytettäisiin hyväksi tietokonepohjaista reitinoptimointia. Se vähentäisi myös päästöjä, ruuhkia ja meluhaittoja sekä parantaisi energiatehokkuutta.
Logistiikkaan ja optimointiin erikoistunut Jyväskylän yliopiston dosentti Olli Bräysy on kuusihenkisen tutkijaryhmänsä kanssa selvittänyt Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Tekesin rahoituksella tietokoneavusteisen optimoinnin hyötyjä kuntien kuljetuksissa ja palveluissa. 
"Hankkeen case-tutkimukset osoittavat joissakin tapauksissa jopa dramaattista 50-70 prosentin säästöpotentiaalia kustannuksissa", hän kertoo.
Kun Jyväskylän kaupunkia koskeneiden case-tutkimusten tulokset yleistetään kaikkia Suomen kuntia koskeviksi, optimoinnilla saavutettavat kustannussäästöt voisivat Bräysyn mukaan nousta 500 miljoonaan euroon vuodessa.
Kuljetusten suunnittelu erittäin vaativaa
Kuljetusten suunnittelu ja optimointi on Bräysyn mukaan erittäin vaativa tehtävä ongelmien monimutkaisuuden vuoksi.
"Jos ohjattavana on viisi ajoneuvoa, ihmisellä on tutkimusten mukaan jo vaikeuksia määritellä niille optimaalista tehtäväluetteloa, ajoreittiä ja aikataulua", hän sanoo.
Kuntasektorin kuljetuksissa ja liikkuvissa palveluissa on kyse valtavista volyymeista. Esimerkiksi Jyväskylän kotihoitopalvelu tekee jopa 408 000 asiakaskäyntiä vuodessa. Helsingissä pelkästään katujen kunnossapito vie vuodessa yli 30 miljoonaa euroa.
Ajokilometrejä, ajokalustoa ja henkilöresursseja kuluttavat kunnissa muun muassa:
- kotihoitopalvelu ja kotisairaanhoito
- koulukuljetukset
- vanhusten kuljetukset
- vammaisten kuljetukset
- ateriakuljetukset
- materiaalikuljetukset
- sisäpostikuljetukset
- jätteiden keräys
- katujen kunnossapito
Esimerkiksi jätteiden keräyksessä on Bräysyn mukaan saavutettu jopa 70 prosentin kustannussäästöjä pelkästään yksittäisen reitin keräysjärjestyksen optimoinnilla verrattuna aiempiin käsin tehtyihin suunnitelmiin.
Tietokonepohjainen optimointi tarkoittaakin parhaimman mahdollisen toimintavaihtoehdon löytämistä. Matemaattiset algoritmit pystyvät optimoimaan monimutkaisia tehtäviä, joissa on otettava huomioon iso joukko erilaisia muuttujia.
Optimoinnilla saavutettavat hyödyt
Optimoinnin merkittävimmät hyödyt liittyvät Bräysyn mukaan kustannussäästöihin, jotka koostuvat monesta eri tekijästä. Lyhyemmät ajoreitit vähentävät polttoainekustannuksia, ajoneuvojen käyttöä ja kulumista, kuljettajien työaikaa ja joskus myös tarvittavien autojen ja kuljettajien määrää. Myös suunnittelutyön ja hallinnon kustannukset pienentyvät, ylityöt vähenevät, ajoneuvojen käyttöaste parantuu jne.
Reittien lyhentyessä myös ympäristön kuormitus, ruuhkat ja meluhaitat vähentyvät ja liikenneturvallisuus kohenee. Esimerkiksi kotihoidossa jää enemmän aikaa asiakaspalveluun, kun matkanteko vie vähemmän aikaa. Optimointi auttaa myös tuottamaan yksilöllisempää ja luotettavampaa palvelua asiakkaille.
Lisäksi optimointivälineillä voidaan tehdä erilaisia analyyseja ja "mitä jos" -skenaarioita, visualisoida mahdollisten muutosten vaikutuksia, tuottaa yksityiskohtaisia ajo-ohjeita sekä suunnittelua ja päätöksentekoa tukevia raportteja.
Kuljetustarve lisääntyy koko ajan
Kuljetusten optimointi on Bräysyn mielestä entistä tärkeämpää muun muassa kuntien energiatehokkuuden parantamisen vuoksi. Kuljetukset muodostavat olennaisen alueen, jolla energiatehokkuus voi parantua.
Väestön ikääntyessä kotihoidon ja vanhusten kuljetuspalvelujen tarve kasvaa, mikä luo lisäpaineita optimoinnin hyödyntämiselle. Koulujen lakkautukset puolestaan lisäävät koulukuljetuksia, koska koulumatkat pidentyvät. Kuntaliitokset ja seudullinen yhteistyö taas vaativat yhä suurempien kokonaisuuksien hallintaa myös kuljetuksissa.
"Kun kokonaisuus kasvaa, asiat monimutkaistuvat ja suunnittelukin hankaloituu, joten hyvät työvälineet ovat entistä tärkeämpiä."
Ulkoistaminen ei poista optimoinnin tarvetta
Kunnat ovat ulkoistaneet jopa valtaosan kuljetustehtävistään yksityisille yrityksille. Bräysyn mielestä kunnat ovat kuitenkin aina vastuussa kokonaisuudesta.
"Vaikka ulkoistetaankin, sitä suuremmalla syyllä kuntien pitää mielestäni ottaa kokonaisvastuu, optimoida asiat itse ja ulkoistaa vasta sitten ne optimoidut asiat ja kokonaisuudet", hän toteaa.
Aniharvat kuljetusalan yrittäjät käyttävät optimointiohjelmia. Kunnille koituu Bräysyn mukaan turhia kustannuksia, koska ulkoistettujen kuljetuspalvelujen hintataso ei vastaa sitä, mihin optimoinnilla päästäisiin.
(Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan ESRI Finland uutiset extra -lehdessä vuonna 2008)
