Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimi:
Reitinoptimointi toteutuu varmasti
Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa tutkitaan innolla mahdollisuuksia reittien ja aikataulujen optimointiin, koska sillä saavutetaan suuria kustannussäästöjä, saadaan enemmän aikaa asiakaspalveluun ja vähennetään ympäristökuormitusta.
Kaupunki on tehnyt reitinoptimoinnin ympärillä tiivistä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa ja antanut tutkijoille mahdollisuuden osoittaa kaupungin oman datan pohjalta, minkälaisia säästöjä ja työn laadun parannuksia optimoinnin avulla voitaisiin saada aikaan.
Jyväskylässä on tiedetty, että esimerkiksi kotihoidossa asiakkaan luona tapahtuvaan työhön ei ole ollut riittävästi aikaa. Kaikkeen muuhun on kulunut enimmillään lähes 70 prosenttia henkilöstön työajasta.
"Nyt olemme saaneet tutkimuksista tietoa, jonka avulla voimme muuttaa toimintakäytäntöjä siten, että asiakkaan luona tapahtuvaa työtä voidaan lisätä nykyisillä resursseilla. Tässä voittavat asiakkaiden lisäksi myös henkilökunta ja veronmaksajat", sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pekka Utriainen sanoo.
Optimointi säästää kuljetuskustannuksia
Varovaisesti arvioiden Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimen noin kahden miljoonan euron kuljetuskustannuksista voitaisiin Utriaisen mukaan säästää optimoinnin avulla 200 000–300 000 euroa vuodessa. Lisäksi muuttamalla muita toimintakäytäntöjä, kuten henkilökunnan työvuoro- ja reittisuunnittelua ja kirjaamiskäytäntöjä, asiakastyöhön saataisiin 700 000 euron arvosta lisää aikaa.
"Optimointiin mennään varmasti. Se on vain ajan kysymys. Ainakin meillä pelkät budjettipaineet ovat niin kovat, että ratkaisuja on pakko löytää. Ympäristösyistä tulee varmaan ennen pitkää sellaiset lainsäädännöllisetkin pakotteet, että kulkemisen logiikka on optimoitu", Utriainen toteaa.
Reitit ja aikataulut kustannustehokkaiksi
Suunnittelupäällikkö Maija Nakarin mukaan Jyväskylässä on huomattu, että optimoinnin ohella tarvitaan myös toiminta- ja ajattelutapojen muutosta. Tähän asti on esimerkiksi pidetty itsestään selvänä, että päiväkeskustoiminta käynnistyy samaan aikaan.
"Jos aikaa voitaisiin vähän muuttaa ja porrastaa, kuljetukset voisivat olla järkevämpiä, ja kuljetuskaluston käyttöä voitaisiin tehostaa."
Vastaavasti, jos vanhusten koteihin ei kuljetettaisikaan aterioita lämpiminä, vaan kylminä sopivaan aikaan lämmitettäväksi, kuljetusreitit ja aikataulut voitaisiin suunnitella paljon kustannustehokkaammiksi.
Esimerkiksi kotihoitokäyntien optimoinnissa täytyy Nakarin mukaan ottaa huomioon monia eri tekijöitä. Reittien ja aikataulujen tulee mielellään olla optimaalisia, mutta on ajateltava myös asiakkaiden etuja ja työntekijöiden hyvinvointia.
"Hyvissä optimointiohjelmissa nimenomaan voidaan ottaa huomioon kaikkia tällaisia tekijöitä. Niiden avulla pystytään esimerkiksi tasaamaan kuormituksia työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta."
Pekka Utriaisen ja Maija Nakarin mukaan Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimessa tehdään optimointia koskevia jatkoselvityksiä, joista myös tulevat kuntaliitoskumppanit Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta ovat kiinnostuneita.
(Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan ESRI Finland uutiset extra -lehdessä vuonna 2008)
