Tilastokeskus parantaa paikkatietopalvelujaan

Vielä pari vuotta sitten paikkatieto oli Tilastokeskuksessa omassa avoimessa ympäristössään ja tilastoaineistot keskuskoneympäristössä. Koko tuotantomallin uudistamisen yhteydessä väestölaskenta-aineistojen tuotanto siirrettiin avoimeen ympäristöön, jossa otettiin käyttöön Esrin ArcSDE. Samalla sijaintitietojen ja tilastoaineistojen käsittely integroitiin paremmin yhteen.

"Halusimme tuotannon mahdollisimman joustavaksi, jotta saisimme satsattua enemmän palvelupuolelle. Silloin aineistojen pitää olla sellaisessa kunnossa, että niistä saadaan nopeasti tuotettua kaikkea mahdollista", Henkilötilastot-yksikön erikoistutkija Jari Nieminen kertoo.

Kaikki aineistot, joissa on henkilöitä tai rakennuksia koskevaa tietoa ovat integroidun järjestelmän piirissä, joten ne voidaan alueellistaa. Aluekoodeja voidaan nyt viedä sujuvasti tilastoaineistoihin tai päinvastoin aineistoja voidaan käsitellä paikkatieto-ohjelmilla. Enää ei tarvita erillistä työskentelyä paikkatieto-ohjelmilla ja vanhanaikaista taulukointia, jota aineiston käsittely perinteisesti on ollut, vaan molemmat tapahtuvat nyt samassa järjestelmässä.

Sijaintitieto oli aiemmin aineistokohtaista. Sijaintitiedon vienti tilastoaineistoon kuului vuosittaiseen tilastotuotantorytmiin. Nyt sijaintitieto on tarkistettu kerran, ja sen jälkeen se on kaikissa aineistossa täysin sama vuodesta toiseen, ja vain tilastoaineisto päivittyy.

"Valmiina oleva aineisto on paljon pidemmälle jalostettua ja laadukkaampaa", Nieminen sanoo.

Kuvateksti: Jari Nieminen (vas), Rina Tammisto ja Markku Koivula kertovat, että Tilastokeskuksen paikkatietotuotanto tapahtuu kokonaan Esrin ratkaisujen avulla. Kuvan kartta liittyy Euroopan laajuisesti kehitettävään ruutuaineistoon.

Työmäärä vähentynyt aineistopäivityksissä

Paikkatietotuotanto on Tilastokeskuksessa täysin Esri-pohjaista. Kaikki paikkatieto-ominaisuuksien ylläpitämiseen, päivittämiseen, aineistojen kokoamiseen ja rakentamiseen liittyvä tehdään Esrin ratkaisuilla.

Järjestelmäuudistuksen yhteydessä esimerkiksi ruutuaineistojen tuotanto on muuttunut täysin. Aiemmin tilastot olivat erillisinä tauluina keskuskoneella, jossa niitä ajettiin ja yhdisteltiin. Nyt kaikki paikkatietoaineistot ovat geotietokannassa ja tilastojen tietokantataulut SQL Server -pohjaisessa tietovarastossa, jossa summatut ruuduttaiset tilastotiedot yhdistetään geotietokannassa olevaan koko Suomen kattavaan ruutuhilaan.

Kartta-aineistot olivat aiemminkin verkkolevyaseman kautta yhteiskäytössä, mutta käyttäjät tekivät niihin eri tarkoituksia varten omia muutoksiaan, joten organisaatiossa oli niistä käytössä monia erilaisia versioita.

"Nyt on vain se yksi, ainut ja oikea versio, ja se on aina kaikkien käytettävissä. Ensimmäisenä asiana uudistuksen jälkeen näkyi se, että geotietokannassa kartta-aineistot ovat hyvässä järjestyksessä. Se on ollut mahtava juttu", Henkilötilastot-yksikön yliaktuaari Rina Tammisto hehkuttaa.

Ruututiedon vuosittaiseen päivitykseen tarvittiin ennen uudistusta lähes kymmenen henkilön työpanosta, mutta uudistuksen myötä määrä on pudonnut kahteen kolmeen henkilöön.

"Nythän olemme samaan aikaan tehneet uutta järjestelmää, mihin on mennyt paljon aikaa. Tulevaisuudessa, kun ruutuaineistoa vain päivitetään, työmäärä vähenee entisestään", tietotekniikkayksikön sovellusasiantuntija Markku Koivula vielä lisää.

Pohjan luontia Enterprise GIS:lle

Uudistuksilla on Tammiston mukaan rakennettu Tilastokeskuksessa infrastruktuuria organisaatiossa laajemminkin hyödynnettäville, palvelinpohjaisille paikkatietoratkaisuille, mutta ihan Enterprise GIS -tasolle siinä ei vielä ole hänen mielestään päästy.

"Meille on Esrin ArcSDE:n ja ArcIMS:n mukana tullut ArcGIS Server. Se voisi mullistaa tämän asian Tilastokeskuksessa. Erilaiset sovellukset voisivat yleistyä ilman, että täytyy panostaa lisälisensseihin ja aina varmistaa, että kaikilla, jotka tekevät tietyn asian kanssa työtä, on oikeantasoiset lisenssit käytössään", hän sanoo.

Talon sisäisessä käytössä voisi olla esimerkiksi selainsovelluksia, joilla aineistoja voidaan muokata. Paikkatieto-ominaisuus saataisiin mukaan aineistoihin ilman, että ihmiset välttämättä edes tietäisivät käyttävänsä paikkatietojärjestelmää.

Käyttöä voisi olla myös karttapalveluille Tilastokeskuksen avoimilla web-sivuilla. Vaalien tulospalveluun liittyviä karttapalveluja on jo tarjottukin webin kautta Esrin ratkaisujen avulla. Jatkossa olisi tärkeää saada tilastoaineistojen alueellista ominaisuutta esille karttojen kautta myös muissa web-palveluissa.

Selainsovelluksina voitaisiin toteuttaa myös erilaisia kartta-aineiston latauspalveluja tai web-välitteisiä aineistojen muokkauspalveluja. Kunnat esimerkiksi voisivat toimittaa verkon yli kuntien osa-alueiden päivitystiedot.

Vastaavasti Tilastokeskus voisi jakaa aineistoja myös ulospäin selainpohjaisilla ratkaisuilla. Väestötilaston osalta sitä jo tehdäänkin, mutta mukaan olisi Tammiston mielestä hyvä saada myös karttoja.

Paikkatiedon käyttö laajenee

Tuotannossa tehtyjen uudistusten jälkeen paikkatietoratkaisujen käyttö Tilastokeskuksen sisällä on laajentunut. Tilastokeskuksen paikkatietoja käyttää hyväksi myös monipuolinen ja kasvava asiakaskunta valtion virastoista, kunnista, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista eri toimialojen yrityksiin sekä konsultteihin asti.

Usein asiakkaat täydentävät Tilastokeskuksen paikkatietoaineistoja omilla aineistoillaan ennen kuin tekevät aineistojen pohjalta erilaisia paikkatietoanalyyseja. On kuitenkin myös asiakkaita, jotka tilaavat Tilastokeskukselta valmiin aineiston tai analyysin.

Paikkatiedon sovelluskohteet asiakkaiden parissa vaihtelevat yhdyskuntasuunnittelusta markkinointiin, liikepaikkasuunnitteluun ja erilaisiin riskikartoituksiin asti.

Paikkatiedon avulla voidaan myös havainnollistaa tilastotietoja, kun tarkastellaan vaikkapa sitä, kuinka paljon Haminasta käydään työssä kunnan ulkopuolella ja ulkopuolisista kunnista Haminassa.

(Artikkelin pidempi versio julkaistu ESRI Finland uutisissa numerossa 2/07)

Yhteenveto 

Haaste
Tilastokeskus haluaa tarjota entistä parempia paikkatietopalveluita. Aineistot pitää saada sellaiseen kuntoon, että niistä saadaan nopeasti tuotettua erilaisia palveluita.

Ratkaisu
Tilastokeskus ottaa käyttöön Esrin ArcSDE:n, siirtää väestölaskenta-aineistojen tuotannon keskuskoneelta avoimeen ympäristöön, jossa paikkatiedot olivat jo ennestään, ja integroi paikkatietojen ja tilastoaineistojen käsittelyn paremmin yhteen. Tilastokeskus saa käyttöönsä myös ArcGIS Serverin, joka muun muassa mahdollistaa jatkossa erilaisten selainpohjaisten paikkatietosovellusten kehittämisen.

Hyödyt
Integroinnin ansiosta paikkatiedon ja tilastoaineiston käsittely voidaan nyt tehdä samassa järjestelmässä. Aineistojen päivitysten vaatima työmäärä on vähentynyt olennaisesti, ja aiemmasta poiketen kaikkien käytössä on yksi ja oikea versio kartta-aineistoista. Helpompi pääsy paikkatietoaineistoihin laajentaa paikkatiedon hyödyntämistä eri puolilla virastoa.