Tiehallinto elää paikkatiedon varassa
Paikkatiedon hyödyntäminen Esrin ratkaisuilla alkoi Tiehallinnossa jo 1990-luvun alkupuolella ja liittyi tarpeeseen analysoida tieverkkoa koskevia tietoja ja esittää niitä visuaalisesti kartalla. "Esrin tuotteet mahdollistivat jo silloin ominaisuustietojen dynaamisen kytkemisen tieverkkoon, mikä oli ratkaiseva syy Esrin valinnalle", Rasimus toteaa.
Tiehallinnossa koulutettiin 90-luvulla jopa satoja ihmisiä Esrin käyttäjiksi. Vuonna 2003 virastossa alettiin kuitenkin kehittää Esrin välineillä paikkatietojärjestelmää, joka tarjoaisi pääosalle käyttäjistä paikkatiedot kevyen selainkäyttöliittymän kautta.
Valmistumassa on nyt tietopalveluratkaisu (eINFO), jossa käyttäjät pystyvät valitsemaan, mitä tietoa he haluavat hakea ja käyttää. Tietoja voidaan Rasimuksen mukaan hakea eri rekistereistä kartta-avusteisesti ja esittää ne kartalla.
"Eri rekistereistä kootut keskeiset tiedot on paikkatietovarastossamme jo liitetty tieverkkoon eli ominaisuustiedot ovat valmiiksi tieviivan päällä. Tiedot ovat myös lähes ajan tasalla", hän kertoo.
Vaativa paikkatiedon analysointi on Tiehallinnossa toki edelleen asiantuntijoiden työtä, jota he tekevät oman työasemansa Esri-välineillä. Virastolla on Rasimuksen mukaan käytössä kaikki Esrin keskeiset ohjelmistot sekä työasema- että palvelinpuolella.
Paikkatietojärjestelmää kehitetään Tiehallinnossa palvelukeskeisen arkkitehtuurin (SOA) suuntaan. Tarkoitus on, että eri järjestelmät pystyvät hakemaan paikkatietotoiminnallisuuden Web Services -mallin mukaisesti. Näin paikkatietoa voitaisiin hyödyntää muutenkin kuin viraston eInfo-tietopalvelun kautta.
Ajatus toimii jo kelirikkopalvelussa, jonka avulla Tiehallinto tiedottaa muun muassa internetin kautta kelirikon vuoksi keväisin asetetuista maanteiden painorajoituksista.
"Tiemestarit kirjaavat nykyisin tiedot painorajoituksista meidän liikennekeskusjärjestelmäämme. Sieltä tieto menee sanomanvälityksen kautta tierekisteriin, josta se luetaan dynaamisesti segmentoiden suoraan kartalle. Se on jo aika suoraviivaista toimintaa", Rasimus sanoo.
Kuvateksti: Paikkatietojärjestelmä auttaa Risto Rasimuksen mukaan Tiehallintoa tekemään oikeita päätöksiä ja kohdistamaan rajalliset määrärahat yhteiskunnan kannalta järkevästi.
Kaikki toiminta paikkaan sidottua
Yksittäisten paikkatieto-ohjelmien käytön ja paikkatietojärjestelmän rakentamisen jälkeen Tiehallinto on Rasimuksen mukaan seuraavaksi siirtymässä Enterprise-tasolle paikkatiedon hyödyntämisessä.
"Se tarkoittaa, että Tiehallinnon koko toiminta käännetään hyvin pitkälle paikkatietoa hyödyntävään malliin. Tätä tukee muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä Infra 2010 -kehitysohjelma, joka tavallaan standardoi tieverkon kehittämistä konsulttien CAD-maailmassa. Jatkossa paikkatieto- ja CAD-maailmat yhdistyvät aika sujuvasti", hän toteaa.
Tiehallinnossa on käynnistymässä myös toiminnanohjausjärjestelmään liittyvä projekti, jossa paikkatiedolla on keskeinen rooli.
"Kaikki meidän toimintamme koskee aina tieverkkoa, ja tieverkkoon on sidottu kaikki ominaisuustiedot tieosoitteen kautta. Tieosoitetta ja tieverkkoa me taas hallitsemme juuri paikkatieto-ohjelmistoilla."
Jopa dokumenttienhallinnan Tiehallinto aikoo integroida paikkatiedon kanssa siten, että dokumentit, kuten tieverkkoa koskevat päätökset, saavat sijainnin. Silloin vaikkapa tietyn tiepiirin teiden varrelle myöntämiä mansikanmyyntipaikkoja tai kaikkia tietyn alueen siltoja koskevia päätöksiä voidaan hakea ja käsitellä karttapohjaisesti.
Jo nyt Esrin paikkatietojärjestelmää hyödynnetään esimerkiksi tuki-, neuvonta- ja häiriöhallinnassa. Kun autoradiosta tulee tiedote maantiellä sattuneesta onnettomuudesta ja ehdotetusta kiertotiestä, paikkatietojärjestelmää on hyödynnetty siinäkin.
"Me olemme tietointensiivinen virasto, ja lähes kaikki tieto on meillä paikkaan sidottua. Sijainnin hallinta on keskeistä meidän toiminnassamme", Rasimus toteaa.
Toimintaympäristö, väylät ja liikenne hallintaan
Paikkatiedon hyödyntämisen Enterprise-tasolla Tiehallinto pyrkii Rasimuksen mukaan hallitsemaan paikkatiedon avulla niin omaa toimintaympäristöään ja väyläomaisuuttaan kuin liikennettäkin.
Toimintaympäristön hallinnassa kyse on Tiehallinnon tarpeesta tietää, mitä sen toimintaan vaikuttavaa yhteiskunnassa tapahtuu. Minkälaisia liikkumistarpeita esimerkiksi kaavoitus luo, ja miten liikennejärjestelyt vaikuttavat toimintaympäristöön? Mitä muut viranomaiset ovat suunnitelleet liikennejärjestelyihin liittyen? Mitä rajoittavia tekijöitä on olemassa, kuten pohjavesialueita, joissa teiden suolausta on vähennettävä?
"Tällaisia asioita me seuraamme ja käytämme siinä paljon muilta viranomaisilta saatuja tietoja, jotka otamme mukaan analyyseihimme", Rasimus kertoo.
Väyläomaisuuden hallinnassa kyse on puolestaan kaikesta tiedosta, joka liittyy tieverkon - sen maapohjien, rakenteiden ja varustusten yms. – määrään, arvoon, kuntoon ja kustannuksiin. Sen tavoitteena on kohdentaa Tiehallinnon määrärahat yhteiskunnan kannalta järkevästi, ja siihen tarvitaan Rasimuksen mukaan paikkatietojärjestelmällä tehtäviä analyyseja.
"Analysointia tehdään päätöksenteon tukea varten. Tavoitteena on saada aikaan oikeita päätöksiä, joilla on juuri oikeita vaikutuksia teihin ja tienpitoon."
Paikkatieto auttaa Tiehallintoa myös käytännön tasolla hallitsemaan tienpitoa, joka nykyisin tapahtuu pitkälti tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti. Urakoitsijoita kilpailutetaan tietyistä urakka-alueista, ja paikkatiedon avulla kaikki saavat käyttöönsä samat pohjatiedot alueen tieosuuden kunnosta, varustuksesta ja muusta.
Nyt Tiehallinto on siirtämässä hankintaprosessia kokonaan sähköiseen markkinapaikkaan, jossa kilpailutus ja tiedonjako tapahtuvat. Urakan saatuaan urakoitsijat myös kirjaavat tietoa tekemisistään sijaintiin sidottuna takaisin Tiehallinnon järjestelmään.
Liikenteen hallinnassa kyse on muun muassa liikenneturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, mutta ennen kaikkea siitä, että ihmiset ja tavarat liikkuvat mahdollisimman edullisesti ja ekotehokkaasti.
"Tällöin puhutaan liikennejärjestelmäyhteistyötä eli liikenteen kokonaisoptimoinnista väyläviranomaisten kesken. Se on asia, joka nousee yhä enemmän esille", Rasimus toteaa.
Liikennejärjestelmäyhteistyön avulla pitäisi hänen mukaansa päästä entistä asiakaslähtöisempään toimintaan. Pitäisi tietää, missä ja miten ihmisiä ja tavaroita liikkuu, ja minkälaisia määriä liikkuu, jotta viranomaiset pystyisivät yhdessä tekemään järkeviä päätöksiä.
"Kaikki tämä vaatii paljon tietoa. Paikkatiedon rooli nousee siinä keskeisesti esille, ja siitä saadaan hyötyjä nopeasti."
(Artikkeli julkaistu ESRI Finland uutisissa numerossa 1/06)
