Pori alkoi optimoida kaupunkilogistiikkaansa

Porin kaupunki tehostaa kuljetuksia ja säästää kustannuksia nykyaikaistamalla kaupunkilogistiikkansa. Ensin kuitenkin uudistettiin katuverkkoaineisto ajan tasalle. Kaikki kaupunkilogistiikan tehtävät pystytään Porissa hoitamaan Esri-alustalla.

Kaupunginhallitus on Porissa päättänyt tehostaa kaikkia kuljetuksia nykyaikaisen logistiikan avulla. Päätöksen taustalla oli samoja ongelmia, jotka ovat ajankohtaisia monissa muissakin kaupungeissa.

"Kaupungin ajoneuvoja kulkee päivittäin valtavat määrät ilman, että mietitään sen enempää, mitä tehdään ja kuka tekee. Kunhan tavarat ja ihmiset saadaan paikasta toiseen ennemmin tai myöhemmin", kaupungin tietopalveluasiantuntija Timo Widbom kuvailee.

Yhteistyötä hallintokuntien välillä ei hänen mukaansa logistiikassa juurikaan ole ollut. Kaikki hoitavat kuljetuksia omilla ajoneuvoillaan omaan tahtiinsa. Ajoneuvoissa on kiinni miljoonia euroja. Silti jonkun hallintokunnan kaikki ajoneuvot makaavat arkipäivisin kello 16.00 jälkeen ja viikonloppujen ajan käyttämättöminä, ja samaan aikaan joku toinen hallintokunta käyttää samanlaisia omia ajoneuvojaan.

Kunnissa haetaan säästöjä kaikessa mahdollisessa. Myös ympäristöpäästöjä pitäisi vähentää. Kuljetusten optimointi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia niin säästöihin kuin päästöjen vähentämiseen, kuten Porin teettämät konsulttiselvityksetkin ovat osoittaneet.

Katuverkon tiedot ensin ajan tasalle

Kun Porissa yritettiin ryhtyä optimoimaan kuljetuksia, huomattiin Widbomin mukaan hyvin nopeasti, että käytössä oleva katuverkkoaineisto oli kovin puutteellinen.

"Ilman ajantasaista ja topologisesti ehjää katuverkkoaineistoahan optimointi voi mennä pahasti pieleen. Optimointiprojektistamme tulikin ensin katuverkkoaineiston uudistusprojekti", hän kertoo.

Kaupallisesta katuverkkoaineistosta puuttui lähes puolet kaupungin kevyen liikenteen väylistä. Samoin puuttuivat uudet asuinalueet sekä kattavat tiedot katujen leveyksistä, tienpidon hoitoluokista ja kaupungin hoidossa olevista yksityisteistä.

Aineistoa oli Widbomin mukaan pakko lähteä räätälöimään omana työnä, jotta mukaan saataisiin kaikki asiat, joita kaupunkilogistiikassa tarvitaan. Tavoitteena oli saada aikaan ajantasainen ja tarkka katuverkkotietokanta.

Tietokantaan tarvittiin myös tiedot kaupungin käytössä olevista ajoneuvoista sekä logistiikkakeskuksista, varikoista ja muista paikoista, joista ajoneuvot lähtevät ja joihin ne palaavat. Lisäksi optimointia varten tarvittiin tiedot palvelupisteistä, joihin kuljetukset kohdistuvat.

Käytössä ollut paikkatieto-ohjelmisto ei taipunut verkostotopologiaan eikä logistiikan optimointiin. Ongelma ratkesi, kun kaupunki otti käyttöön ArcGIS Serverin sekä ArcLogisticsin ja joukon muita Esrin työasemaohjelmistoja.

Tärkein työkalu katuverkon aineistouudistuksessa oli Widbomin mukaan ArcEditor, joka mahdollisti topologisten ja muiden työvälineiden käytön sekä mahdollisimman tarkan tiedon tuottamisen ja editoinnin.

"Ongelma oli, että meillä ei juurikaan ollut ArcEditor-osaajaresursseja. Tällöin Esri Finlandin tuki ja ohjaus oli tarpeellista ja kattavaa. Ryhdyimme heidän kanssaan todelliseen yhteistyöhön, ja he tekivät paljon töitä kanssamme."

Ylläpito onnistuu ilman GIS-osaamista

Valmis katuverkkoaineisto siirretään Porissa SDE-tietokantaan, ja aineiston ylläpitoa varten rakennetaan selainkäyttöinen Flex-sovellus. Sen avulla muun muassa katujen ylläpidosta vastaavat tiemestarit ja katujensuunnittelijat pystyvät korjaamaan ja päivittämään aineiston tietoja ilman paikkatieto-osaamista. Tietokannan kautta muutokset ovat aina heti kaikkien nähtävissä.

"Samalla tietojen korjaus ja päivitys toimivat meillä Digiroad-aineiston ylläpitona. Päivitetyt aineistot voimme toimittaa myös Destialle, joka vastaa tiettyjen isompien pääväylien hoidosta", Widbom kertoo.

Optimoinnille useita kohteita

Kun katuverkkoaineisto alkaa nyt olla Porissa kunnossa, päästään Widbomin mukaan kiinni itse pääasiaan eli kaupunkilogistiikan kehittämiseen. Siinä kohteina ovat ainakin seuraavat osatekijät:

•   katujen kunnossapito
•   vanhusten kotihoitopalvelut
•   kotisairaalakuljetukset
•   vanhusten kuljetuspalvelu
•   koulukuljetukset
•   henkilöstökuljetukset
•   ateria-, materiaali- ja postikuljetukset
•   kadunsuunnittelu ja julkinen liikenne.

"Näissä on vuosittain kyse yhteensä useiden miljoonien eurojen kustannuksista. Kun saamme koko kuljetusmassan optimoitua, on selvää, että pääsemme merkittäviin kustannussäästöihin", Widbom toteaa.

Optimoinnin työkaluna kaupungilla on ArcLogistics. Esimerkiksi tavarakuljetuksia varten ajoneuvojen kuljettajat saavat työaikaa ja kustannuksia säästävän optimoidun reitin, jossa otetaan huomioon muun muassa oikea ajojärjestys, aikaikkunat ja käytettävissä oleva ajoneuvo.

Kuljetuspäälliköille ArcLogistics on tehokas suunnittelun ja ohjauksen väline ja antaa myös selkeän tilannekuvan tehtävien hoitamisesta.

Ajoneuvoihin on Widbomin mukaan tarkoitus hankkia järjestelmän mobiilikäyttöversio, jonka kautta kuljettajat voivat saada päivän aikanakin ohjausta ja esimerkiksi kuitata tehtävät hoidetuiksi.

Ihmisten, tavaroiden ja ruoan kuljetusten optimoinnin lisäksi samalla Esri-alustalla kyetään Widbomin mukaan hoitamaan myös katujen aurauksen optimointi, päällystystöiden hallinta, liikennemäärien suunnittelu, katujen suunnittelu ja rakentaminen sekä julkisen liikenteen suunnittelu.

"Meidän ei tarvitse vaihtaa järjestelmää, vaan pystymme toimimaan yhdellä ohjelmistopaketilla hyvinkin kattavasti", hän korostaa.

Tukea päätöksentekoon

Erittäin merkittävänä Widbom pitää sitä, että paikkatietojärjestelmä vahvistaa Porissa päätöksenteon tukea kaikissa kaupunkilogistiikkaan liittyvissä asioissa.

"Nimenomaan tilannekuvan muodostaminen ja tiedon jakaminen paranee nyt selvästi, kun tietoa on enemmän saatavissa."

Tähän asti on esimerkiksi tiedetty, kuinka paljon polttoainetta kaupungin ajoneuvot kuluttavat vuosittain. Siitä ei kuitenkaan ole ollut juurikaan käsitystä, miten kulutusta voitaisiin vähentää ja kalustoa hyödyntää tehokkaammin.

ArcGIS Server mahdollistaa Widbomin mukaan myös ajantasaisen tiedon jakamisen eri hallintokunnille selainsovellusten kautta. Järjestelmä toimii uutena jakelukanavana, jonka välityksellä aineistoihin tehdyt muutoksetkin tulevat heti kaikkien nähtäville.

Karttapohjaisten verkkopalveluiden kautta myös kuntalaisille voidaan jakaa helposti tietoa esimerkiksi omista koulupiireistä ja koulumatkan pituuksista, omalääkärialueista sekä kunnan palvelupisteistä.

Paikkatietoanalyysejä
suunnittelun avuksi

Logistiikan optimoinnin lisäksi ArcGISin avulla ryhdytään Widbomin mukaan tekemään myös paikkatietoanalyysejä esimerkiksi oppilaaksiottoalueiden, sosiaali- ja terveyspalvelupisteiden sekä uusien asuma-alueiden suunnittelun tueksi.

Ajantasaisen katuverkkoaineiston ja väestörekisteritietojen pohjalta on helppo muun muassa suunnitella palvelupisteiden optimaalista sijaintia uusilla asuma-alueilla, kun tiedetään, millä alueilla on minkäkin ikäistä väestöä, lapsiperheitä ja muita väestöryhmiä.

"Hallinnolliset rajat eivät tällöin aina ole optimaalisia, mutta niitä pystytään paikkatiedon avulla rukkaamaan oikeaan suuntaan", Widbom toteaa.

(Artikkelin pidempi versio julkaistu Esri Finland -asiakaslehden numerossa 1/2011)