Paikkatieto auttaa suunnittelemaan voimajohtoja

Aaltosen työura käynnistyi Imatran Voima Oy:ssä, kun hän oli valmistunut maanmittausteknikoksi 1984. Nykyisin hän työskentelee Eltelissä, joka syntyi, kun Fortum Oyj päätti luopua sähkö- ja televerkkojen rakentamis- ja ylläpitotoiminnoista. Eltelin omistaa 3i, joka on yksi maailman johtavista pääomasijoitusyhtiöistä.

Nykyaikainen Esri-pohjainen paikkatietojärjestelmä on Kari Aaltosen mukaan helpottanut elämää olennaisesti voimajohtojen suunnittelussa ja lunastuskarttojen teossa.

 


Eltel suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää sähkönsiirto- ja jakeluverkkoja, televerkkoja sekä julkishallinnon verkostoja. Voimajohtopuolella sen asiakkaita ovat muun muassa Fingrid, Fortum ja suurimmat alueelliset sähköyhtiöt.

1980-luvun puolivälissä voimajohtojen suunnittelussa tarvittavia karttoja piirrettiin käsin maastossa. Paikkatietojärjestelmiä ei vielä ollut, mutta käyttöön tulivat ensimmäiset kenttätallentimet ja ensimmäiset ohjelmistot, joilla saattoi edes kuvitella tekevänsä jonkinlaista karttaa tietokoneella.

Ensimmäinen maanmittausalan ohjelmisto, jota Aaltonen alkoi käyttää, oli pienen suomalaisen Intip-ohjelmistotalon tuote. Se oli tehty lähinnä kuntia ja kaupunkeja varten, jotka sen avulla pitivät yllä karttojaan pienessä mittakaavassa. 

"Intip oli meillä työvälineenä monta vuotta. Ohjelmisto parani koko ajan, ja se pysyi käytössä 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle asti."

Paikkatieto aluksi visualisointiin

Intip toimi aluksi vain Hewlett-Packardin työasemilla, mutta alkoi loppuvaiheessa toimia myös unix-koneissa. Intipiä seurasi Meridian Systemiksi muuttuneen suomalaisyrityksen uusi ohjelmisto, ZMap, joka korvasi Intipin ja toimi myös nopeasti kehittyvissä pc-koneissa. 

"ZMapissa oli aluksi aika lailla samat ominaisuudet, joihin Intipin kehitys loppui, mutta se kehittyi vuosien varrella paljon. Se oli myös siinä suhteessa viisaampi, että sen taustalla oli tietokanta. Intip oli ollut ihan ascii-pohjainen", Aaltonen kertoo.

Myöskään ZMap ei ollut vielä paikkatieto-ohjelma. Siinä ei ollut rasterikarttaa taustalla, vaan pelkkää viivaa. Se oli puhdas karttaohjelma, mutta voimajohtojen suunnittelussa sitä käytettiin aika pitkälle 2000-luvulle asti. 

"Rinnalle tuli kyllä muita ohjelmistoja eli mittausohjelmistoja ja paikkatieto-ohjelmisto MapInfo. Jokaisesta käytettiin niiden hyviä puolia."

Paikkatieto-ohjelmassa näkökulma oli aivan erilainen kuin puhtaassa karttaohjelmassa, koska siinä taustalla oli rasterikartta ja paljon muutakin. Sitä kuitenkin käytettiin Aaltosen mukaan pääasiassa vain tiedon esittämiseen ZMapin pysyessä päävälineenä varsinaisessa työnteossa.

"Vuosi vuodelta paikkatieto-ohjelmistoa käytettiin kuitenkin yhä enemmän, kun opimme käyttämään sitä."

Eltelille räätälöity FactaMap 

Kun ZMap alkoi tulla tiensä päähän, Esrin teknologia astui Eltelissä kuvaan mukaan vuosien 2003-2004 paikkeilla. Silloin piti ryhtyä miettimään seuraavia työvälineitä.

"Samat henkilöt, jotka olivat olleet Meridianissa, olivat siirtyneet WM-dataan, nykyiseen Logicaan, ja ryhtyneet siellä kehittämään Esrin päälle FactaMap-tuotetta. Se oli oikeastaan jatkumoa koko aiemmalle ketjulle Intip-ohjelmistosta lähtien", Aaltonen kertoo. 

FactaMapia ei otettu Eltelissä käyttöön heti sen tultua markkinoille. Se oli tehty lähinnä kuntia ja kaupunkeja varten, ja siitä puuttui Aaltosen mukaan monia ominaisuuksia, joita Eltel tarvitsi. Vuoden 2007 keväällä Eltel alkoi kuitenkin yhdessä Logican kanssa määritellä lisäominaisuuksia, joita FactaMapiin tarvittaisiin voimajohtojen suunnittelun näkökulmasta.

"FactaMapiin tehtiin meitä varten räätälöityjä lisäominaisuuksia, joiden avulla pystymme tekemään omia töitämme", Aaltonen toteaa. 

Esri ArcGIS -teknologiaan pohjautuva FactaMap on ollut Eltelin käytössä vuodesta 2008. Ihan kaikkia Eltelin toiveita se ei Aaltosen mukaan vielä täytä, mutta kun ne saadaan toteutettua, FactaMapista saadaan hänen mielestään erittäin hyvä työkalu.

Paikkatieto helpottaa suunnittelua 

Paikkatietoa hyödynnetään Aaltosen mukaan Eltelissä voimajohtojen suunnittelussa sekä voimajohtolinjoja ja -pylväitä varten tarvittavien maa-alueiden lunastusprosessissa.

Suunnittelua varten tehdään paljon maastomittauksia, joissa nykyisin käytetään pääasiassa GPS-pohjaista paikannusta. Mittausten tiedot tallennetaan ensin kenttälaitteelle ja siirretään sieltä FactaMapiin jatkokäsittelyä varten. 

Maastotietojen keruussa pyritään myös käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevaa paikkatietoa, jota Maanmittauslaitokselta, kunnilta ja muilta viranomaisilta on saatavissa. Kaikkea ei tarvitse enää mitata itse, ja tiedot myös saadaan Aaltosen mukaan suoraan yhteensopivassa muodossa viranomaisten paikkatietojärjestelmistä.

"Ennen meillä piti olla monimutkaisia systeemejä, joilla saimme tiedot meille sopivaan muotoon. Nyt vain tilaamme aineistoja, ja ne todennäköisesti sopivat meille sellaisenaan. Esri syö niitä lähes pureksimatta. Siinäkin suhteessa elämä on helpottunut paljon", hän toteaa. 

Eltelin omista mittauksista ja ulkopuolisilta tahoilta saadut tiedot yhdistetään FactaMapilla lähdeaineistoksi voimajohtojen suunnittelua varten. Lähdeaineisto koostuu kartasta ja maastomallista ja sisältää tietoa muun muassa maaston korkeuseroista, maastotyypistä, teistä, rakennuksista, sähkö- ja puhelinjohdoista sekä kaikesta muusta, mikä vaikuttaa voimajohtopylväiden sijoitteluun maastossa.

Varsinainen voimajohtojen suunnittelu, jossa määritellään pylväiden paikat, tehdään siihen tarkoitetulla erikoisohjelmistolla, joka hyödyntää FactaMapilla tuotettua lähdeaineistoa. 

"On olemassa tietyt normi johtorakenteiden etäisyyksistä erilaisin kohteisiin", Aaltonen sanoo.

Kun suunnittelu on tehty, tieto suunnitelluista pylväiden paikoista siirretään FactaMapiin. Sen jälkeen Eltelin maanmittarit palaavat koordinaattien ja GPS:n kanssa kentälle merkitsemään pylväspaikat maastoon, jotta kaikki asianosaiset - maanomistajat, viranomaiset, voimajohdon rakentajat ja voimajohdon haltija - näkevät niiden tulevan sijainnin. 

Lunastuskartan teko tehokkaampaa 

Kun suunnitellut pylväspaikat ovat tiedossa, Eltelissä aloitetaan Aaltosen mukaan lunastuskartan teko FactaMapilla. Voimajohdon haltija on hankkinut lunastusluvan tarvittavaan alueeseen, jonka lunastustoimikunta luvan perusteella ottaa haltuunsa.

Lunastuskarttaa tarvitaan, kun maanomistajille esitellään johtoalueen sijainti heidän kiinteistöllään. Kartassa näkyvät myös pylväiden paikat. 

Seuraavaksi pylväät rakennetaan, ja sen jälkeen Eltelin maanmittarit lähtevät taas maaston mittaamaan, mihin pylväät tosiasiallisesti on pystytetty. 

"Aina kun pylväitä rakennetaan, on tietty pelivara siirtää pylvään suunniteltua paikkaa muutamia metrejä maaston mukaan", Aaltonen sanoo.

Mittaustieto siirretään jälleen maastotallentimesta FactaMapiin, jonka avulla tuotetaan lopullinen lunastuskartta. Karttaan tehdään tässä vaiheessa myös maastokuviot, joihin liitetään Aaltosen mukaan paljon attribuuttitietoa muun muassa alueiden puustosta ja kaikesta, mikä vaikuttaa alueista maanomistajille maksettavaan korvaukseen. 

"Myös tämän aineiston teemme FactaMapilla, jonka taustalla Esrin työkalut tekevät työtä. Aineiston käsittely, kuvioiden muodostaminen ja kaikki muu on nyt huomattavasti helpompaa kuin entisillä välineillämme", hän kertoo.