Malminetsinnässä kaikki tieto sidotaan paikkaan

Malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa paikkatieto on ratkaisevassa asemassa. Tiedolla ei ole arvoa, jos se ei ole sidottu paikkaan.

Kun malmiesiintymiä etsitään, kohteiden määrä on aluksi suuri. Siksi etsintään käytetään ensin edullisia menetelmiä, joista siirrytään vähitellen yhä kalliimpiin menetelmiin, kertoo Northland Exploration Finland Oy:n tietokantapäällikkö, geologi Iikka Ylander.

"Kun menetelmät muuttuvat kalliimmiksi, pitää olla jo jonkin verran varmuutta siitä, että toiminnasta saadaan myös jotain taloudellista hyötyä", hän toteaa.

Northland Exploration Finland on alun perin kanadalaisen ja nyttemmin Eurooppaan asettuneen Northland Resourcesin Suomessa toimiva malminetsintäyritys.

Northland päätti viime vuoden lopulla ensimmäisen kaivoksensa avaamisesta Pohjois-Ruotsissa Kaunisvaarassa. Suomessa yhtiöllä on Kolarissa lupaava Hannukaisen esiintymä, jonka tutkimukset ovat siinä vaiheessa, että siitä on tehty positiiviseen tulokseen päätynyt esikannattavuusselvitys ja lopullinen kannattavuusselvitys on aloitettu.

Paikkatieto kaiken yhteisenä nimittäjänä

Halvin menetelmä malminetsinnässä on Ylanderin mukaan geologisen perustiedon hankinta ”viemällä geologi ja kesäapulainen kesäksi maastoon kartoittamaan sekä keräämään näytteitä ja hakemalla heidät syksyllä pois”.

Jos viitteitä malmiesiintymästä löytyy, voidaan seuraavaksi ottaa käyttöön sähköiset, magneettiset, sähkömagneettiset ja muut geofysikaaliset menetelmät sekä geokemialliset menetelmät, joilla mahdollisesta esiintymästä saadaan koko ajan tarkentuvaa tietoa. Tässä vaiheessa voidaan lisäksi tehdä maastossa kaivinkoneella tutkimusojitusta lisänäytteiden saamiseksi.

 "Jossain vaiheessa päästään siihen, että ryhdytään kairaamaan. Sitä ei tehdä ensimmäiseksi, koska se on kallista. Kairaaminen ja kivien kemialliset analyysit maksavat noin sata euroa metri, ja esimerkiksi Hannukaisessa meillä on jopa kymmeniä kilometrejä kairareikiä", Ylander kertoo.

Kairaus aloitetaan muutamien tutkimusreikien teolla, mutta tulosten ollessa lupaavia siirrytään yhä laajempaan inventointikairaukseen.

Kaikilla malminetsintämenetelmillä on Ylanderin mukaan yksi yhteinen nimittäjä eli paikkatieto.

 "Jotta tieto olisi yhteismitallista ja käyttökelpoista, se on aina sidottava paikkaan. Muuten tiedolla ei tee mitään", hän sanoo.

Päävälineenä ArcView

Northlandin geologien pääväline malminetsinnässä on Ylanderin mukaan Esrin ArcView, jolla jokainen geologi tuottaa omat karttansa. Sitä käytetään töiden suunnitteluun, seurantaan, tulosten tulkintaan ja raportointiin, ja pitkälti sen avulla tehdään niin geologiset, geofysikaaliset, geokemialliset kuin kaikki muutkin kartat.

ArcView'n lisäksi Northlandin käytössä on Esrin ArcEditor sekä joukko kaivosalan erikoisohjelmistoja. Kuluvan vuoden aikana yhtiö aikoo ottaa käyttöön myös Esrin palvelinratkaisun ArcGIS Serverin.

Kaikki etsintämenetelmillä kerätty geologinen tieto tallennetaan tietokantaan. Tietojen pohjalta laaditaan alustava malmimalli, jota päivitetään kairausohjelman edetessä. Prosessi noudattaa Ylanderin mukaan paikkatietoympyrää, jossa tieto tarkentuu iteroiden koko ajan.

"Jossain vaiheessa tehdään esikannattavuusselvitys, kairataan taas lisää sekä päivitetään malmimalli ja mineraalivarantoarvio. Jos tulokset näyttävät hyviltä, tehdään lopullinen kannattavuusselvitys ja päätös siitä, avataanko kaivos vai ei."

Malminetsinnän ohella Northland käyttää Esrin ohjelmistoja myös valtaus- ja maanomistajatietojen hallintaan sekä datan visualisointiin.

(Artikkelin pidempi versio julkaistu Esri Finland -asiakaslehden numerossa 1/2011)