Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsinki tiivistää kaupunkirakennetta paikkatiedon avulla

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käyttää paikkatiedon avulla tehtäviä saavutettavuus- ja vaikutusanalyysejä suunnitellessaan maankäyttöä, jonka tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen.

Tiiviimpi kaupunkirakenne on muun muassa ympäristö-, viihtyvyys- ja kustannussyistä laajalti omaksuttu tavoite, johon myös Helsingin kaupunki tähtää esimerkiksi strategisella Esikaupunkien renessanssi -hankkeella ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä kehittämällä.

Esikaupunkien renessanssi -hanke merkitsee Helsingissä strategista maankäytön suunnittelua, jolla luodaan edellytyksiä kaupunkirakennetta tiivistävälle täydennysrakentamiselle ja lisätään esikaupunkien elinvoimaa, viihtyisyyttä ja asumistasoa.

Täydennysrakentaminen hyödyntää ja tukee esikaupunkialueiden olemassa olevaa joukkoliikennettä sekä julkisia ja kaupallisia palveluita. Olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja palveluihin tukeutuva rakentaminen on taloudellisesti erittäin tehokasta.

Esikaupunkeja kehittämällä ne halutaan muuttaa pelkistä nukkumalähiöistä eläviksi kaupunginosiksi, joissa on myös työpaikkoja, palveluita ja vapaa-ajanviettopaikkoja.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston käyttöön ottamalla ArcGISillä on Susa Tulikouran mukaan saatu aikaisemmin käytettyjä työkaluja ja menetelmiä tarkempia tuloksia muun muassa saavutettavuus- ja vaikutusanalyyseissä.

 

Paikkatieto avuksi

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosastossa uudeksi maankäytön suunnittelun apuvälineeksi otettiin alkukesästä ArcGIS-työasemaohjelmisto ArcEditor sekä lisäosat Network Analyst ja Spatial Analyst.

"Itse asiassa ArcGIS hankittiin meille lähinnä Network Analystin vuoksi saavutettavuusanalyysien tekoa varten. Analyyseille on ollut kovasti kysyntää", yleiskaavasuunnittelija Susa Tulikoura kertoo.

Aikaisemmin saavutettavuusanalyysejä ei ole hänen mukaansa pystytty tekemään toimistossa juuri lainkaan. Todella tärkeää tarvetta varten niitä on tosin tehty manuaalisesti, mutta se on vienyt liian paljon aikaa, ja tulokset ovat olleet epätarkkuuden vuoksi vain suuntaa antavia.
 

Tärkeää tietoa suunnitteluun

Saavutettavuusanalyysejä on jo tehty ArcGISillä muun muassa eri työpaikka-alueiden saavutettavuudesta ja metroasemien palvelualueista 5-10 minuutin kävelyetäisyyksillä. Analyysien avulla on esimerkiksi selvitetty, kuinka paljon asukkaita ja työvoimaa metroasemien palvelualueilla on.

"Aikaisemmin olemme käyttäneet tähän tarkoitukseen vain buffereita, jotka antavat vähän väärän kuvan, koska ne mittaavat etäisyyksiä linnuntietä pitkin", Tulikoura sanoo.

Saavutettavuusanalyysit tuovat tärkeää tietoa mahdollisten uusien metroasemien ja -linjojen, kuten Östersundomin metrolinjan, suunnitteluun. Myös olemassa olevien asemien palvelualueet ovat kuitenkin kiinnostavia muun muassa juuri kaupunkirakenteen tiivistämistä ajatellen.

"Voimme selvittää, missä ovat saavutettavuuden kannalta parhaimmat alueet asumisen ja työpaikkojen näkökulmasta ja missä kannattaisi tiivistää kaupunkirakennetta."

Selvitystyö ei ole rajoittunut metroon, vaan on Tulikouran mukaan koskenut myös pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä eli olemassa olevaa Jokeri I -linjaa ja suunnitteilla olevaa Jokeri II -linjaa.

Tarkoituksena on selvittää, missä linjojen varrella on suurempia työpaikkakeskittymiä ja asukastihentymiä, mitkä alueet ovat hyvin tai heikosti saavutettavia ja mitkä alueet kaipaavat parannuksia saavutettavuudessa tai mahdollistavat kaupunkirakennetta tiivistävän täydennysrakentamisen.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on virastossa vastuussa joukkoliikenteen suunnittelusta, mutta yleissuunnitteluosastossa liikennettä koskevia selvityksiä tehdään nimenomaan maankäytön yleissuunnittelun näkökulmasta.

Eri näkökulmista syntyy kokonaiskuva

Nykyisin bussilinjana toimiva Jokeri I -linja aiotaan jollain aikavälillä muuttaa pikaraitiotieksi.

Yleissuunnitteluosastossa on tehty analyysejä nykyisen Jokeri I:n pysäkkien saavutettavuudesta ja niiden palvelualueiden väestö- ja työpaikkamääristä. Raide-Jokeria silmällä pitäen tavoitteena on selvittää, ovatko pysäkit sijainniltaan optimaalisia ja onko joillakin alueilla mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen.

"Tarkastelemme asioita eri näkökulmista ja saamme siten paremmin kokonaiskuvan myös muita asioita koskevista tarkasteluista. Saavutettavuus on aina yksi tärkeä osatekijä", Tulikoura toteaa.

Esimerkiksi Raide-Jokerin suunnitelmista on analyyseillä löydetty muutamia pysäkkejä, jotka voisi ehkä sijoittaa paremmin ja joitakin pysäkkejä voisi myös vähentää, mikä saattaisi mahdollisesti nopeuttaa reittiä.

Analyyseissä on hyödynnetty Network Analystiin kuuluvaa Location Allocation -työkalua.

Joukkoliikenteen asemien ja pysäkkien saavutettavuutta on tähän mennessä ehditty Tulikouran mukaan analysoida ArcGISillä lähinnä kävelyetäisyyksien näkökulmasta. Jatkossa analyysejä on tarkoitus päästä tekemään koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkostosta eikä vain asemien ja pysäkkien lähiseuduista.

Tällöin voitaisiin esimerkiksi analysoida, mitkä ovat parhaiten ja heikoimmin saavutettavia asuin- ja työpaikka-alueita vaikkapa 20 minuutin automatkan päässä tai vaihtoehtoisesti joukkoliikennettä käyttäen. Kokonaistarkasteluja on tarkoitus tehdä Spatial Analyst -laajennoksen avulla.

Tarkempia tuloksia kaupan vaikutusalueista

Joukkoliikenteen lisäksi ArcGISillä on analysoitu myös vähittäiskaupan myymälöiden ja kauppakeskusten saavutettavuusalueita eri etäisyyksillä sekä sen pohjalta arvioitu alueiden potentiaalista ostovoimaa.

Aikaisemmin väestömäärää eri etäisyyksillä on voitu tarkastella vain linnuntie-etäisyyksillä buffereiden avulla. Lisäksi on Tulikouran mukaan käytetty Huffin teoreettista vetovoimamallia, jonka avulla on pystytty suhteuttamaan alueen eri myymälöitä ja kauppakeskuksia toisiinsa.

"Kun olemme nyt tutkineet saavutettavuutta ArcGISillä esimerkiksi kymmenen minuutin kävelyetäisyydellä, väestön määrässä on joissakin tapauksissa havaittu jopa erittäin suuria eroja verrattuna vanhaan menetelmään", hän sanoo.

Uudelle kaupan toimipisteelle saattaa joutua hakemaan asemakaavamuutosta tai -lupaa. Tässä tapauksessa kaavan vaikutukset on arvioitava riittävällä tarkkuudella, joten saavutettavuusanalyysin avulla selvitetään muun muassa alueen väestömäärät eri etäisyyksillä myymälästä.

"Tätä kautta voidaan arvioida myymälän vaikutusaluetta sekä vaikutusta palvelujen saatavuuteen, myymäläverkkoon ja asiointietäisyyksiin."

Kaupunkiin ei Tulikouran mukaan välttämättä haluta lisää valtavia automarketteja, jotka vain lisäisivät autoliikennettä, koska ne houkuttelevat asiakkaita pitkienkin etäisyyksien päästä. Samalla ne saattaisivat viedä elinmahdollisuuksia asuinalueita palvelevilta pieniltä päivittäistavarakaupoilta ja lisätä sitäkin kautta autolla tehtäviä ostosmatkoja.

Käyttö laajenee

Niin Tulikoura itse kuin ArcGISiä käyttänyt muutama työtoverikin ovat tyytyväisiä uuteen työkaluunsa. Sen hyvinä puolina Tulikoura pitää monipuolisia toimintoja ja mahdollisuutta tehdä helposti todella kauniita karttoja.

Ensimmäisten kuukausien aikana työkalua on ehditty käyttää lähinnä vain saavutettavuus- ja vaikutusanalyyseihin, mutta Tulikouran mukaan käyttö kyllä laajenee, koska työkalulla voi tehdä mitä vaan.

"Kysyntää ja uusia käyttötarpeita tulee varmasti, koska me lähdemme tekemään uutta yleiskaavaa", hän toteaa.

(Artikkelin pidempi versio julkaistu Esri Finland -asiakaslehden numerossa 2/2011)