Museovirasto tehostaa tiedon tuotantoa ja jakelua

Rekisterin ylläpitäminen lailla suojatuista muinaisjäännöksistä ja rakennuksista on yksi Museoviraston tehtävistä. Suojelu edellyttää tarkkaa tietoa kohteiden sijainnista ja tiedon jakelua muun muassa maankäytön suunnittelijoille, kaavoittajille, ympäristöviranomaisille, museoille, tutkijoille ja metsätaloudelle.

Esri Finlandin toteuttaman selainpohjaisen karttakäyttöliittymän avulla Museovirasto haluaa avata tietokantojensa sisällön nykyistä laajemmin eri sidosryhmiensä käyttöön ja siirtyä paperilla välitetystä tiedosta nykyaikaiseen verkon yli tapahtuvaan käyttäjien itsepalveluun.

Käyttäjien itsepalvelu vapauttaa viraston resursseja tiedon tuottamiseen, ja ratkaisu auttaa muutenkin parantamaan työn tuottavuutta. Tämä on tietohallintopäällikkö Vesa Hongiston mukaan tärkeää, sillä tehtävät eivät valtionhallinnon henkilömäärän supistuessa vähene.

"Täytyy olla tehokkaampia työkaluja, jotta samat tehtävät pystytään hoitamaan. Me uskomme, että pystymme ratkaisun avulla päivittämään tietoja helpommin ja samaan aikaan palvelemaan paremmin asiakkaita", hän toteaa.

Kuvateksti: Karttakäyttöliittymä Museoviraston rekisteritietoihin tuo Vesa Hongiston (vas.) ja Miikka Haimilan mukaan suurimmat hyödyt Museoviraston ydintoiminnassa, mutta helpottaa myös tietohallinnon työtä.

Ylläpito ja jakelu samalla välineellä

Museoviraston jatkuvasti täydentyvissä tietokannoissa on tietoja noin 25 000 suojelukohteesta. Viime vuodet tietoja on ylläpidetty selainpohjaisella sovelluksella, jolla ei ole kuitenkaan päästy käsiksi tietokannoissa oleviin kohteita koskeviin paikkatietoihin.

"Paikkatietoa varten on täytynyt käyttää erillistä paikkatieto-ohjelmistoa. Paikkatietoa ei ole voinut nähdä eikä päivittää samaan aikaan muun tiedon kanssa. Tästä on seurannut koko ajan kasvava riski siitä, että tieto on kahdessa eri lähteessä ristiriitaista", suunnittelija Miikka Haimila kertoo.

Uudessa karttakäyttöliittymässä suojelukohteiden paikkatiedot ja muut tiedot linkittyvät yhteen. Tietojen ylläpito sekä jakelu niin omalle väelle kuin sidosryhmillekin hoituvat samalla välineellä.

Projekti toteutui nopeassa aikataulussa

Museovirasto valitsi rekisteritietokantansa karttakäyttöliittymäksi Esrin ArcGIS Server -pohjaisen ratkaisun tarjouskilpailun tuloksena. Kilpailutus koski sekä ohjelmistovälinettä että ratkaisun toteuttamista konsulttityönä.

Virasto oli itse tehnyt yksityiskohtaisen määrittelytyön ja tiesi tarkkaan, mitä toimintoja ohjelmistolta edellytetään, jotta tuottavuus paranee ja tietojen jakelu helpottuu.

"Esrin ratkaisussa oli valmiita elementtejä, jotka suoraan tukivat sitä, mitä me tavoittelimme. Valintaan vaikutti myös toimittajan kyky toteuttaa ratkaisu nopeasti, ja tietenkin kustannuksetkin aina vaikuttavat", Hongisto sanoo.

Ratkaisun toteutusprojekti oli kokonaan Esri Finlandin vastuulla, ja aikataulu oli erittäin kunnianhimoinen. Projekti käynnistyi syyskuussa 2007, ja pääosa työstä oli valmis tammikuussa 2008.

Yhteinen kieli Esrin konsulttien kanssa löytyi Hongiston mukaan yllättävän nopeasti. Haimila puolestaan kiittää Esrin joustavuutta ja kompaktia organisaatiota, jossa oli helppo kohdistaa kysymyksensä oikeille ihmisille.

Ratkaisulla laaja käyttäjäkunta

Viraston omassa organisaatiossa ratkaisulla on alkuvaiheessa 30-40 sellaista käyttäjää, jotka myös ylläpitävät sen avulla tietokannan tietoja. Puhtaiden selailukäyttäjien määrä nousee oman talon piirissä reilusti yli sadan.

Museoviraston ja sen alaisten museoiden ohella ratkaisun käyttäjiä ovat muun muassa maakuntamuseot, alueelliset ympäristökeskukset, maakuntaliitot sekä yliopistot. Lisäksi monet tahot, kuten kuntien kaavoittajat, voivat tilata virastolta ratkaisun avulla tuotettua tietoa, mutta eivät pääse käyttämään sitä suoraan selaimella.

Aktiivisimpia rekisteritietojen käyttäjiä ovat metsäyhtiöt, jotka tarvitsevat paikkatietoa muinaisjäännöksistä voidakseen sertifioida metsiään. Osa yhtiöstä saa tiedot suoraan tietokantapäivityksinä.

Karttakäyttöliittymä apuna monissa tehtävissä

Kun Museovirasto saa esimerkiksi maankäyttöasioissa kartan tai muun aineiston muodossa tiedon moottoritien, voimalinjan tai vastaavan rakennussuunnitelmista, karttakäyttöliittymän avulla aineistoa voidaan katsoa päällekkäin viraston suojelukohteita koskevien paikkatietojen kanssa.

"Pystymme toteamaan nopeasti ja ihan silmämääräisesti, onko jokin kohteemme vaarallisen lähellä hanketta ja tarvitseeko meidän ryhtyä johonkin toimenpiteisiin", Haimila kertoo.

Vastaaviin tarkoituksiin esimerkiksi kuntien kaavoittajat pyytävät virastolta paikkatietoja suojelukohteista. Karttakäyttöliittymän avulla tiedot pystytään toimittamaan nopeasti ja helposti.

Karttakäyttöliittymä helpottaa myös tutkimustyötä. Museovirasto esimerkiksi tekee jatkuvasti muinaisjäännösten ja suojeltavien rakennusten inventointia, jossa paikkatieto muun muassa auttaa löytämään aiemmin tunnetut kohteet ja analysoimaan maastoa.

"Kun havaitaan jokin uusi, suojelukriteerit täyttävä kohde, asiaa hoitavalla henkilöllä on jatkossa käytössään niin yksinkertainen paikkatietotyökalu, että hän pystyy itse määrittelemään, missä kohde sijaitsee ja syöttämään järjestelmään tietoa selainpohjaisesti", Haimila sanoo.

Samalla järjestelmällä saadaan alueesta myös karttatuloste. Sen voi arkistoida, lähettää asiasta kiinnostuneille tai käyttää maastossa työkappaleena, johon voi tehdä merkintöjäkin.

Turistikohteiksi muodostuneissa suojelukohteissa, kuten linnoissa ja kartanoissa, Museovirasto voi hyödyntää karttakäyttöliittymää kohteiden kunnossapidossa sekä opasteiden ja karttojen teossa.

Paikkatietoa myös suurelle yleisölle

Karttakäyttöliittymän pääkäyttäjiä ovat Museoviraston arkeologian ja rakennushistorian osastot, joissa kaikilla suojelukohteilla on jo paikkatieto olemassa tietokannoissa. Tulevaisuudessa käyttö saattaa Hongiston mukaan kuitenkin olla paljon laajempaa.

Suomen kansallismuseon ja muiden Museoviraston alaisten museoiden esinekokoelmien esineisiinkin voitaisiin liittää tietokannoissa tieto siitä, mistä esine on peräisin ja missä se nykyisin sijaitsee.

Paikkatietoa voitaisiin Hongiston mukaan avata entistä enemmän myös suurelle yleisölle viraston web-sivujen kautta. Nettisivuilla voisi esimerkiksi osoittaa kartalta oman asuinpaikan tai kesämökin paikan ja saada näkyville kaikki Museoviraston kohteet lähiseuduilta.

"Kohdetta klikkaamalla saisi näkyviin, mitä esineitä sieltä on löydetty ja missä esineet nykyisin ovat - ja saisi vielä esineiden kuvatkin näkyviin."

(Artikkelin pidempi versio julkaistu ESRI Finland uutisissa numerossa 1/08)

Yhteenveto

Haaste
Museovirasto haluaa parantaa tuottavuutta suojelukohteita koskevien rekisteritietojensa ylläpidossa ja hyödyntämisessä sekä avata tiedot laajemmin eri sidosryhmien käyttöön verkon yli tapahtuvan käyttäjien itsepalvelun kautta.

Ratkaisu
Virasto ottaa käyttöön Esri Finlandin konsulttityönä toteuttaman selainpohjaisen karttakäyttöliittymän.

Hyödyt
Virasto voi nyt hoitaa rekisteritietojen ylläpidon ja jakelun samalla välineellä, mikä parantaa tuottavuutta ja helpottaa tietohallinnon työtä. Karttakäyttöliittymä on avuksi maankäyttöön liittyvissä suojelutehtävissä, tutkimustyössä ja suojelukohteiden kunnossapidossa. Ratkaisu mahdollistaa myös suurelle yleisölle tarkoitettujen selainpohjaisten palvelujen kehittämisen.